Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Mexico : Maatietoa : Meksiko

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Mexico

Embajada de Finlandia
Monte Pelvoux 111, piso 4, Col. Lomas de Chapultepec
11000 México D.F., México
Puh. +52-55-5540 6036, S-posti: sanomat.mex@formin.fi
Español | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Meksiko

Suhteet

Meksikon hallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden heinäkuussa 1920. Maiden välillä solmittiin ystävyyssopimus vuonna 1936 ja diplomaattisuhteet 11. marraskuuta 1949.

 

Suomen ja Meksikon väliset poliittiset suhteet ovat hyvät ja ne ovat 1990-luvun puolivälistä lähtien voimakkaasti aktivoituneet. Tämä on seurausta muun muassa Suomen hallituksen ja Latinalaisen Amerikan välisestä yleisestä lähentymisestä. Yhteistyötä pyritään syventämään erityisesti siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen aseriisunnan sekä globalisaation hallinnan (Helsinki-prosessi) aloilla.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kauppavaihto ja talousyhteistyö muodostavat Suomen ja Meksikon välisten suhteiden konkreettisen perustan. Sen lisäämiselle ja monipuolistamiselle on olemassa hyvät mahdollisuudet.

 

Suomalaisten yritysten mielenkiinto Meksikoa kohtaan lisääntyi Meksikon tultua vuonna 1994 Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n jäseneksi, joka avasi pääsyn maailman suurimmille kulutusmarkkinoille. Myös Meksikon sisämarkkinat ovat merkittävät. Suomen ja Meksikon välinen kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus ja investointisuojasopimus ovat edistäneet taloudellisen toiminnan aloittamista.

 

Meksikon ja EU:n vapaakauppasopimus on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien ja viimeiset tullit teollisuustuotteista poistuivat vuoden 2007 alusta. Suomalaisten yritysten aktiivisuus Meksikoa kohtaan on lisääntynyt sopimuksen seurauksena, vaikkakin viennin volyymissä on ollut suuria vuotuisia vaihteluja.

 

Suomen koko viennistä Meksikon osuus vain 0,3–0,4 prosenttia. Tosin välillinen vienti on arvioitu jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi suoraan vientiin verrattu. Vuonna 2012 Suomen viennin arvo Meksikoon oli 238 miljoonaa euroa (+33 prosenttia edellisvuodesta). Osa viennistä tapahtuu Nafta-sopimuksen puitteissa Yhdysvaltojen kautta ja osa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa sijaitsevilta tehtailta.

 

Suomen tuonti Meksikosta on viime vuosina kasvanut, ja vuonna 2012 tuonnin arvo Meksikosta Suomeen oli 183 miljoonaa euroa. Meksiko on Brasilian ja Chilen jälkeen Suomen kolmanneksi suurin vientikohde Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2006 Suomen ja Meksikon välinen kauppa oli ensimmäistä kertaa ylijäämäistä Meksikolle. Pääsyinä tähän muutoksen olivat metallien hintojen nousu sekä matkapuhelimien, komponenttien ja moottoriajoneuvojen tuonnin kasvu. Vuonna 2012 kauppatase oli kuitenkin jälleen Suomen kannalta noin 55 miljoonalla eurolla ylijäämäinen.

 

Suomesta Meksikoon vietiin etupäässä koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä (50,5 prosenttia viennistä), paperia ja pahvia (21,4 prosenttia) sekä kemiallisia aineita ja tuotteita (10,8 prosenttia). Samoin tuonnista koneet, laitteet ja kuljetusvälineet olivat suurin ryhmä (71,5 prosenttia) sisältäen moottoriajoneuvoja (40,7 prosenttia), muita sähkölaitteita (9,1 prosenttia) ja telekommunikaatiolaitteita (8,8 prosenttia). Lisäksi Meksikosta tuotiin Suomeen mm. raaka-aineita, kemikaaleja, erilaisia valmistuotteita ja jonkin verran elintarvikkeita ja hedelmiä.

 

Vuonna 2013 suorien suomalaisten sijoitusten määrä Meksikoon oli Suomen Pankin tilastojen mukaan noin 80 miljoonaa euroa. Meksikossa toimii yli 30 suomalaisyrityksen tytäryhtiötä. Vain 13 suomalaisella yrityksellä on tuotantolaitos Meksikossa, vaikka maa toimii jo sijaintinsa ansiosta ponnahduslautana Yhdysvaltojen markkinoille ja porttina Etelä-Amerikkaan.

 

Suurimpia suomalaisia työnantajia Meksikossa on Elcoteq (noin 3000 työntekijää). Suomalaisia tuotantolaitoksia Meksikossa ovat muun muassa Perloksen, Nokian, Kemiran, Dynean ja Viskon tehtaat. Sen lisäksi noin 70 yrityksellä on Meksikossa paikallinen edustaja.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Meksikon välillä on vilkasta kulttuurivaihtoa. Suomalaisesta kulttuurista Meksikossa ovat erityisen suosittuja olleet muotoilu, arkkitehtuuri, musiikki, elokuvat ja tiede. Meksikossa on vieraillut useita suomalaisia yhtyeitä sekä muusikoita ja kuva-, video- ja tanssitaiteen edustajia.

 

Maiden välinen aktiivinen kulttuuriyhteistyö pohjautuu vuonna 1982 solmittuun kulttuurisopimukseen. Vaihto-ohjelmat sovitaan neljän vuoden välein uusittavassa pöytäkirjassa.

Sopimukset

Maiden välinen sopimusverkko on kattava. Vuonna 1975 allekirjoitettiin taloudellista, teknologista ja tieteellistä yhteistyötä koskeva TTT-sopimus. Teollisuuden kannalta merkittävä kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus astui voimaan vuoden 1999 alusta. Yritysten etabloitumista ja suoria sijoituksia edistää 1999 allekirjoitettu ja 2000 voimaan astunut sopimus investointien edistämisestä ja suojelusta. Euroopan unionin ja Meksikon välillä allekirjoitettiin vuonna 2000 sopimus, joka sisältää määräykset yhteistoiminnasta politiikan ja kehitysyhteistyön aloilla sekä vapaakaupasta.

 

Suomen hallitus on tukenut 1980-luvulta lähtien Meksikon metsäsektorin kehittämistä muun muassa asiantuntija-avulla. Maiden välisen yhteistyösopimuksen puitteissa Suomi osallistui Meksikon pitkän tähtäimen metsästrategian laatimiseen vuosille 2000–2025.

Vierailut

Vierailuja Suomen ja Meksikon välillä on tehty 1990-luvun puolivälistä lähtien aktiivisemmin. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari tekivät helmikuussa 1999 valtiovierailun Meksikoon. Kyseessä oli ensimmäinen korkeimman tason virallinen vierailu maiden välillä.

 

Ministerivierailuja Suomesta Meksikoon on tehty kymmenkunta viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja vieraili maassa maaliskuussa 2006 ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam lokakuussa 2006. Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen toteutti puolestaan vienninedistämismatkan Meksikoon huhtikuussa 2008 laajan yritysvaltuuskunnan kanssa. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb teki Team Finland -matkan Kolumbiaan ja Meksikoon yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi toukokuussa 2013.

 

Meksikolaisministereistä viimeisimpänä Suomessa on vieraillut kauppa- ja teollisuusministeri Fernando Canales tammikuussa 2004. Meksikon vesikomission pääjohtaja José Luís Luege vieraili Suomessa elokuussa 2007. Lisäksi Meksikon metsähallituksen pääjohtaja José Cibrian teki vierailun Suomeen lokakuussa 2007, jolloin allekirjoitettiin Suomen ja Meksikon välinen metsäalan yhteistyöasiakirja. Maiden välillä käydään säännöllistä poliittista dialogia virkamiestasolla.

 

Suomi ja Meksiko sopivat vuonna 1997 säännöllisten poliittisten konsultaatioiden käymisestä korkealla tasolla.  Kuluneiden vuosien aikana konsultaatioita on käyty käytännössä kahden vuoden välein alivaltiosihteeritasolla, viimeksi huhtikuussa 2014 Helsingissä.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Meksikon alue käsittää Pohjois-Amerikan mantereen eteläisen kärjen ja Keski-Amerikan pohjoisimman osan.

 

Pohjoisessa Meksikon naapurina on Yhdysvallat, etelässä Guatemala ja Belize. Meksikon itäpuolella sijaitsee Meksikonlahti sekä Karibianmeri ja lännessä Tyyni valtameri. Meksikon pinta-ala on 1 967 183 neliökilometriä eli maa on noin kuusi kertaa Suomen kokoinen.

 

Pääkaupunki México sijaitsee maan keskiosissa Anahuac-ylätasangolla 2240 metriä merenpinnan yläpuolella.

Asuminen, asunnot

Pääkaupungissa vallitsevat vapaat asuntomarkkinat, joita säätelee etupäässä kysyntä- ja tarjontatilanne. Vuokrataso vaihtelee runsaasti sijainnin mukaan. Uusien omakotitalojen ja kerrostaloasuntojen taso on kohtuullinen. Asuntojen keittiövarustukseen kuuluvat yleensä kaasuliesi, keittiökaapit ja työtasot. Liesi ja lämminvesiboileri toimivat yleensä kaasulla.

 

Asunnon turvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Yksityiset talo- tai aluekohtaiset vartiointijärjestelyt ovat lisääntyneet.

Ilmasto

Meksikon suuren pinta-alan ja korkeuserojen vuoksi ilmasto vaihtelee maan eri osissa. Karkeasti voidaan erottaa kolme ilmastovyöhykettä: trooppinen sadevyöhyke, lauhkea sadevyöhyke ja kuiva vyöhyke.

 

Pääkaupungissa Méxicossa ilmasto on miellyttävä ja lämpötila 20 asteen tuntumassa ympäri vuoden joitakin talven lyhyitä kylmiä jaksoja lukuun ottamatta. Sadekausi kestää kesäkuusta marraskuulle. Rannikolla sadekautta vastaa hurrikaanikausi.

Joukkoliikenne

Meksikon sisämaan lentoliikenteestä vastaavat etupäässä lentoyhtiöt Aeroméxico ja Interjet. Lentoliikenneverkko on tiheä ja säännöllisiä lentovuoroja on runsaasti kaikkiin maan merkittävimpiin kaupunkeihin sekä lomanviettokeskuksiin.

 

Bussiliikenne on kehittynyttä ja lippujen hinnat alhaisia. Linjoja liikennöidään luksus-, ensimmäisen ja toisen luokan busseilla. Luksus- ja ensimmäisen luokan bussit ovat rakenteellisesti korkeatasoisia, ilmastoituja ja matkustusmukavuudeltaan hyviä. Ne myös noudattavat maanteillä nopeusrajoituksia, mitä muut bussit eivät aina tee. Maan rautatieverkosto on käytännössä olematon.

 

Maan pääkaupungissa Méxicossa julkinen liikenne koostuu busseista, metrosta, metro-bussista ja säännöllisiä reittejä ajavista pikkubusseista. Bussit ja metro ovat varsinkin ruuhka-aikoina usein täysiä.

 

Taksityyppejä on useita ja hinnat vaihtelevat niiden mukaisesti. Turvallisin tapa ottaa taksi on käyttää taksitolpalta otettavaa sitio-taksia. Taksin voi myös ottaa lennosta, mutta tuolloin tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kyseessä on oikea taksi. Myös monilla hotelleilla on omat turvalliset taksipalvelunsa, jotka kuitenkin ovat tavallista taksia kalliimpia. Lentokentällä ja juna-asemilla suositellaan käytettäväksi vain virallisia takseja (taxi autorizado).

ostoskeskuksista sekä pikaruokaketjujen ravintoloista.

Valuutta

1 Meksikon peso (MXN) = 100 centavoa

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Mexico

Päivitetty 10.6.2014

© Suomen suurlähetystö, Meksiko | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot