Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Mexico : Maatietoa : Kuuba

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Mexico

Embajada de Finlandia
Monte Pelvoux 111, piso 4, Col. Lomas de Chapultepec
11000 México D.F., México
Puh. +52-55-5540 6036, S-posti: sanomat.mex@formin.fi
Español | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Kuuba

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
SuomiKuuban tasavaltaKuuba
SvenskaRepubliken KubaKuba
EspañolRepública de CubaCuba

Itsenäistyminen

20. toukokuuta 1902

Kansallispäivä

10.lokakuuta

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: 7h GMT -5

Talvisin: 7h GMT -5

Pinta-ala

110 860 km²

Väkiluku

11,29 miljoonaa

Pääkaupunki

Suomeksi: Havanna

Omalla kielellä: La Habana

Diplomaattisuhteet

5.4.1929

Suomi tunnustanut

23.1.1959

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Kuuba

Edustautuminen Suomessa

Kuuban suurlähetystö Suomessa, Virossa ja Latviassa

 

Fredrikinkatu 61, 3 krs., 00100 Helsinki

Puh. 09 680 2022

Fax. 09 643163

Sähköposti: cuba(a)cuba.fi

www.cubadiplomatica.cu/finlandia/EN/Home.aspx

Linkit

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Kuubassa valtiomuotona on kommunistinen järjestelmä.

 

Nykyinen perustuslaki on astunut voimaan 24. maaliskuuta 1976, ja siihen on tehty muutoksia heinäkuussa 1992 ja kesäkuussa 2002.

 

Perustuslain mukaan Kuuban kommunistinen puolue käyttää maassa korkeinta valtaa. Puoluekokouksen tehtävä on valita puolueen johtoelimet sekä määritellä maan talouden ja politiikan suuntaviivat viisivuotissuunnitelmassa.

 

Valtion hallinnollinen jakautuminen

 

Kuuban valtio jakaantuu 14 provinssiin sekä Isla de Juventudin erityisalueeseen. Provinssit ovat: Camaguey, Ciego de Avila, Cienfuegos, Ciudad de La Habana, Granma, Guantanamo, Holguin, La Habana, Las Tunas, Matanzas, Pinar del Rio, Sancti Spiritus, Santiago de Cuba ja Villa Clara.

pdfCTP University of Miami_Organizational_Chart (pdf, 50kt)

Valtioneuvoston puheenjohtaja (presidentti) on 24. helmikuuta 2008 alkaen ollut Raúl Castro Ruz. Hän on myös ministerineuvoston puheenjohtaja. Raúl Castro on siis sekä valtion että hallituksen päämies. Molemmat viranhaltijat valitsee kansalliskokous (parlamentti). Fidel Castro toimi samoissa viroissa vuodesta 1976 vuoteen 2008. Sitä ennen hän oli vuodesta 1959 alkaen pääministeri.

Parlamentti

Yksikamarisessa kansalliskokouksessa (Asamblea Nacional del Poder Popular) on 614 jäsentä, jotka valitaan viiden vuoden toimikaudeksi. Kahdesti vuodessa kokoontuva kansalliskokous on lainsäädäntöelin ja se valitsee kansan korkeimman oikeuden (Tribunal Supremo Popular) jäsenet. Kansalliskokous myös nimittää presidentin ehdotuksesta ministerineuvoston ja valitsee valtioneuvoston jäsenet. Kansalliskokous on vuodesta 1992 lähtien valittu suoralla kansanvaalilla.

 

Kunnanvaltuustot ja Kuuban joukkojärjestöt valitsevat keskuudestaan kansalliskokouksen ehdokkaat, joista useimmilla on tausta kommunistisessa puolueessa (PCC). Vuoden 2013 vaaleissa 81 prosenttia äänestäjistä antoi yhtenäisen äänen eli äänesti kaikkia ehdokaslistalla olevia henkilöitä, minkä johdosta kaikki kansalliskokouksen ehdokkaat tulivat valituiksi. Kuuban kansallisen vaalikomission ilmoituksen mukaan uurnilla kävi kaikkiaan 91 prosenttia äänioikeutetuista.

 

Puolueet

 

Ainoa laillinen puolue on Kuuban kommunistinen puolue (PCC). Puolueen pääsihteerinä toimii Raul Castro.

 

Parlamentin ulkopuolella toimivat seuraavat vakiintuneet poliittiset ryhmät: Confederación de Trabajadores Cubanos (CTC), Asociación Nacional de Agricultores Pequeños (ANAP), Federación de Mujeres Cubanas (FMC), Unión de Jovenes Comunistas (UJC) ja Comités de Defensa de la Revolución (CDR).

Hallitus

Kansalliskokous nimittää presidentin ehdotuksesta ministerineuvoston (Consejo de Ministros) 44 jäsentä. Kansalliskokous valitsee myös valtioneuvoston (Consejo de Estado) 31 jäsentä. Valtioneuvosto edustaa kansalliskokousta, joka kokoontuu vain kahdesti vuodessa.

Sisäpolitiikka

Valtioneuvoston puheenjohtaja Raúl Castro on tehnyt Kuuban valtionpäämiehenä varovaisia uudistuksia. Hän on lunastanut kansalle antamiaan lupauksia esimerkiksi maan kieltoviidakon karsimisesta. Jo ennen valintaansa Castro oli puhunut toistuvasti maansa talousongelmista ja uudistusten tarpeesta. Raúl Castron vuonna 2008 aloittamien uudistusten myötä kuubalaiset saivat muun muassa luvan majoittua ennen vain ulkomaalaisille tarkoitettuihin hotelleihin sekä mahdollisuuden ostaa riisinkeittimiä, painekattiloita, kännyköitä, tietokoneita, videolaitteita ja muuta elektroniikkaa. Kuubalaiset voivat lisäksi nykyään hankkia omistusoikeuden valtiolta saamaansa asuntoon.

 

Kuuban merkittävimmät talousongelmat ovat kauppavajeen jatkuva kasvu, riippuvuus tuontielintarvikkeista ja likviditeettikriisi. Kuuba toi vuonna 2008 jopa 81 prosenttia tarvitsemistaan elintarvikkeista ulkomailta. Raúl Castrolta odotetaan uudistuksia, jotka vastaavat näihin ongelmiin.

 

Castron tekemässä maatalousreformissa nostettiin tuottajille maksettavia hintoja, hajautettiin maataloustuotantoa koskeva päätöksentekoa keskushallinnolta kuntatasolle, sekä sallittiin suora myynti ja viljeltävien lajien valitseminen. Samalla annettiin viljelijöille oikeus valtion omistamaan joutomaahan ja lakkautettiin tuottamattomat maatalousosuuskunnat.

 

Vuonna 2011 Kuubassa järjestettiin ensimmäinen kommunistisen puolueen puoluekokous sitten vuoden 1997. Kokouksessa Raul Castro valittiin virallisesti puolueen pääsihteeriksi. Lisäksi hyväksyttiin useita odotettuja muutoksia, jotka mahdollistavat muun muassa yksityisen maanomistuksen ja luotonannon maassa. Puoluekokous myös nimitti uusia jäseniä puolueen keskuskomiteaan, sihteeristöön ja politbyrooseen, minkä myötä nuorempien politiikoiden osuus näissä lisääntyi.

Ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Presidentti Raúl Castron kaudella Kuuba on aktivoinut ulkopoliittista toimintaansa. Tämä on näkynyt muun muassa ulkomaisten korkean tason vierailujen lisääntymisenä.

Alueellinen yhteistyö

Kuuban ja Yhdysvaltain perinteisesti vaikeat suhteet ovat parantuneet presidentti Obaman kaudella. Obama aloitti uudelleen vuonna 2008 maiden väliset neuvottelut maahanmuuttokysymyksistä, jotka aiemmin keskeytyivät. Hän ilmoitti myös poistavansa amerikankuubalaisten matkustusrajoitukset Kuubaan sekä rajoitukset, jotka koskivat Kuubaan jääneille sukulaisille osoitettuja rahalähetyksiä. Lisäksi yhdysvaltalaisille teleyrityksille on annettu lupa tarjota puhelinpalveluita maiden välillä.

 

Latinalaisen Amerikan maista Kuuballa on ollut hyvät suhteet erityisesti Venezuelaan. Raúl Castron presidenttikaudella suhteet myös muihin Latinalaisen Amerikan valtioihin ovat parantuneet. Kuuballa on kokoaan suurempaa poliittista vaikutusvaltaa Latinalaisessa Amerikassa sekä Karibian alueella.

Järjestöt

Kuuba on jäsenenä seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä:

 

ACP, FAO, G-77, IAEA, ICAO, ICC, ICRM, IFAD, IFRCS, IHO, ILO, IMO, IMSO, Interpol, OC, IOM (tarkkailijajäsen), IPU, ISO, ITSO, ITU, LAES, LAIA, NAM, OAS (ei varsinainen jäsen vuodesta 1962), OPANAL, OPCW, PCA, UN, UNCTAD, UNESCO, UNIDO, Union Latina, UNITAR, UNWTO, UPU, WCL, WCO, WFTU, WHO, WIPO, WMO, WTO

 

Kuudella kansainvälisellä järjestöllä on pysyvä edustusto Havannassa. Kuuballa on laajaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa (muun muassa Lääkärit ilman rajoja).

Puolustuspolitiikka

Kaksivuotinen armeijapalvelus on pakollinen kaikille 17−28-vuotiaille, niin naisille kuin miehillekin. Puolustusmenot kattavat noin 3,2 prosenttia maan BKT:sta (2011 arvio).

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeuskysymyksissä Kuuba on lähentymässä YK-järjestelmää. Tätä on edesauttanut YK:n ihmisoikeusneuvoston vuoden 2007 päätös lakkauttaa ihmisoikeusvaltuutetun henkilökohtaisen Kuuba-edustajan mandaatti. Viime vuosina Kuuba on ottanut jälleen tauon jälkeen vastaan YK:n ihmisoikeusraportoijan ja allekirjoittanut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (TSS-sopimus) sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus).

 

Kuuba on pidättäytynyt kuolemantuomioiden toimeenpanosta vuodesta 2003 lähtien. Huhtikuussa 2008 Raúl Castro ilmoitti, että Kuuba muuntaa useimpien kuolemaan tuomittujen rangaistukset elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi. Kuolemanrangaistusta ei kuitenkaan ole poistettu maan lainsäädännöstä.

 

Kuuban ihmisoikeuskomission mukaan maassa on noin 200 poliittista vankia. Vuonna 2003 maassa tehtiin viimeisin suuri joukkovangitseminen, jonka yhteydessä vangittiin 75 toisinajattelijaa.

EU-politiikka

EU-politiikka

Kuuban ja EU:n suhteita määrittää EU-maiden yhteinen kanta, joka on ollut voimassa vuodesta 1996. EU:n tavoitteena on edistää Kuuban siirtymistä monimuotoiseen demokratiaan, edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista sekä kuubalaisten elinolojen kestävää kohentumista. Viime aikoina esillä on ollut erityisesti kysymys Kuuban poliittisista vangeista. Suhteiden normalisoimiseksi Kuuba on vaatinut yhteisestä kannasta luopumista.

 

Vuonna 2003 tapahtuneiden toisinajattelijoiden vangitsemisen myötä EU asetti Kuuballe sanktioita, jotka purettiin lopullisesti vuonna 2008. Sanktioiden purkamisen yhteydessä Kuuba otti vastaan EU:n tarjouksen dialogin ja yhteistyön uudelleen aloittamisesta.

 

Euroopan komissio aloitti vuonna 2008 uudelleen kehitysyhteistyön Kuuban kanssa. Kahdenvälistä yhteistyötä Kuuballa on käynnissä Espanjan ja Belgian kanssa.

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Makrotalouden indikaattoreita

 

  • Inflaatio: 6 % (2013 arvio) (CIA)
  • BKT: 73,24 miljardia USD (2012) (CEPAL)
  • BKT:n kasvu: 3 % (2013) (CEPAL)
  • BKT per capita: 6 288 USD (2012) (CEPAL)
  • BKT:n koostumus: palvelut 73,9 %, teollisuus 22,3 %, maatalous 3,8 % (2013 arvio) (CIA)
  • Julkinen velka: 35,9 % BKT:sta (2013 arvio)

 

Tärkeimmät taloudenalat Kuubassa ovat turismi, sokeri ja tupakka.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

  • vienti: 6,25 miljardia dollaria (2013 arvio)
  • tuonti: 13,6 miljardia dollaria (2013 arvio)
  • vaihtotase: 290 miljoonaa dollaria (2013 arvio)

 

Tärkeimmät vientimaat vuonna 2012

 

  • Kanada 17,3 %
  • Kiina 16,6 %
  • Venezuela 12,7 %
  • Espanja 5,8 %
  • Alankomaat 8,8 %

 

Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2012

 

  • Venezuela 36,4 %
  • Kiina 10,5 %
  • Espanja 8,7 %
  • Brasilia 5,1 %
  • Yhdysvallat 4,2 %

 

Kuuban tärkeimpiä vientituotteita ovat

 

  • sokeri
  • nikkeli
  • tupakka
  • kala
  • lääketuotteet
  • sitrushedelmät
  • kahvi

 

Kuuban tuonti koostuu

 

  • öljy
  • ruokatarvikkeet
  • koneet ja kemikaalit

Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

Kuuban asukkaista 1,5 miljoonaa asuu Havannassa. Väestöstä on mulatteja ja mestitsejä 24,8 %, valkoisia 65,1 % ja mustia 10 %. Väestö ei tällä hetkellä juurikaan kasva.

 

Kuubassa 0−14-vuotiaita on 18,3 %, 15−64-vuotiaita 70,4 % ja yli 65-vuotiaita 11,2 %. Odotettavissa oleva elinikä 79 vuotta. (2010-2015 arvio) (CEPAL)

Uskonto

Noin 85 prosenttia väestöstä on roomalaiskatolisia. Muita uskonnollisia ryhmiä ovat protestantit, Jehovan todistajat, juutalaiset ja santeriaa harjoittavat. Valtio ja kirkko on erotettu toisistaan.

Yhteiskuntaolot

Korruptio

 

Johtavan kansainvälisen korruptionvastaisen järjestön Transparency Internationalin mukaan Kuuba oli vuonna 2013 sijalla 63 (CPI 46/100) yhteensä 177 maan joukossa. CPI mittaa korruptiota julkisella sektorilla.

 

Human Development Index

 

Kuuban HDI on 0,780 (2013), mikä asettaa sen 186 maan joukossa sijalle 59.

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Kuuban väliset diplomaattisuhteet solmittiin 5. huhtikuuta 1929. Kuuban vallankumouksen jälkeen Suomi tunnusti maan 23. tammikuuta 1959.

 

Suomen suurlähettilään akkreditointi Havannaan tapahtui Washingtonista vuoteen 1964 saakka, josta lähtien se siirrettiin Méxicoon. Tällöin Havannassa oli väliaikaisen asiainhoitajan johtama edustusto. Suomi nimitti Havannaan residentin suurlähettilään vuonna 1980. Edustusto suljettiin taloudellisten vaikeuksien vuoksi vuonna 1992, josta lähtien Méxicossa oleva suurlähettiläs on ollut sivuakkreditoitu myös Kuubaan. Suomella on Havannassa kunniapääkonsulaatti.

 

Kuuba avasi vuonna 1962 Helsingissä väliaikaisen asiainhoitajan johtaman suurlähetystön. Suurlähettiläs Tukholmassa oli akkreditoitu myös Helsinkiin. Vuosina 1979–84 Kuuballa oli Helsingissä residentti suurlähettiläs. Kuuba sulki suurlähetystönsä 1992, mutta avasi tammikuussa 1999 Helsingissä uudelleen väliaikaisen asiainhoitajan johtaman suurlähetystön samalla, kun Tukholmassa oleva suurlähettiläs oli akkreditoitu Suomeen. Vuodesta 2007 Kuuballa on jälleen suurlähettilään johtama edustusto Helsingissä.

 

Suhteissaan Kuubaan Suomi huomioi EU:n yhteisen Kuubaa koskevan kannan, jota EU tarkastelee säännöllisin väliajoin.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen vienti Kuubaan vuonna 2012 oli arvoltaan 4,6 miljoonaa euroa ja tuonti 1 miljoona euroa. Suoran kaupan lisäksi Kuubaan myydään jonkin verran suomalaisia tuotteita kolmansien maiden kautta. Yritysten mielenkiinto Kuubaa kohtaan on varsin vähäinen johtuen etenkin rahoitusmahdollisuuksien puuttumisesta. Kuubaan ei toistaiseksi myönnetä Suomesta vientitakuita. Kysyntää suomalaiselle teknologialle voisi kuitenkin olla muun muassa telekommunikaatio-, energia- ja kaivossektoreilla. Suomalaismatkailu Kuubaan on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien, ja maassa vierailee vuosittain noin 6 000 suomalaista matkailijaa.

Sopimukset

14.3.1979 Sopimus taloudellisesta, tieteellisestä ja teknisestä yhteistyöstä (51/1975)

2.11.1982 Kulttuurisopimus (32/1983)

1.10.1990 Viisumivapaussopimus (75/1990)

    • 16.12.1994 Sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen (101/1994)

 

Maiden välisen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen toimeenpano on vielä vireillä. Se on allekirjoitettu 17. joulukuuta 2001 ja hyväksytty 5. kesäkuuta 2002.

Vierailut

Maiden välinen virallinen vierailuvaihto on viime vuosina ollut vähäistä. Valtiosihteeri Jukka Valtasaari kävi ensimmäiset virkamiestason poliittiset konsultaatiot huhtikuussa 1999 Havannassa, ja varaulkoministeri Angel Dalmau vastaavat konsultaatiot Suomessa syyskuussa 2000. Eduskunnan sosiaalivaliokunnan delegaatio kävi Kuubassa huhtikuussa 2000 ja ulkoasianvaliokunnan valtuuskunta tammikuussa 2001.

 

Virkamiestason yhteyksistä mainittavimmat ovat viime vuosina olleet ulkoministeriön alueosaston apulaisosastopäällikön johdolla käydyt keskustelut Kuubassa syksyllä 2005 ja Kuuban ulkoministeriön Eurooppa-osaston päällikön keskustelut Helsingissä maaliskuussa 2006. Parlamenttien välisiä vierailuja on ollut varsin säännöllisesti. Suomesta Kuubassa ovat vierailleet muun muassa eduskunnan työ- ja tasa-arvoasioiden valiokunta sekä maa- ja metsävaliokunta. Kuuban ulkoasiainministeriön monenkeskisestä yhteistyöstä vastaava osastopäällikkö Rodolfo Reyes Rodriguez ja YK:n ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja Miguel Alfonso Martinez vierailivat Suomessa syyskuussa 2008.

Historia

Kolumbus nimesi 28. lokakuuta 1492 löytämänsä Kuuban Fernandinaksi, ja saaresta tuli vuonna 1511 Espanjan siirtomaa. Espanjalaiset uudisasukkaat ryhtyivät viljelemään maata sekä perustivat sokeri- ja tupakkaplantaaseja, joille Espanjan kruunu alkoi vuonna 1513 tuoda länsiafrikkalaisia orjia. Kuubasta tuli yksi uuden maailman rikkaimmista siirtokunnista. Sota itsenäisyyden saavuttamiseksi alkoi kuitenkin 10. lokakuuta 1868. Yhdysvaltalaisen sotalaiva Mainen räjähdys Havannan edustalla vuonna 1898 sai aikaan Espanjan ja Yhdysvaltojen välisen sodan, jonka Espanja hävisi. Häviö pakotti Espanjan luovuttamaan Kuuban Yhdysvalloille.

 

Kuuba sai Yhdysvalloilta vuonna 1902 muodollisen itsenäisyyden, mutta Yhdysvaltojen interventio-oikeus säilyi vuoteen 1934 saakka. Amerikkalaisten suosioon noussut Fulgencio Batista y Zaldívar nousi Kuuban presidentiksi vuonna 1940. Vuonna 1952 hän teki vallankaappauksen ja aloitti diktatuurin, koska perustuslaki esti hänen valitsemisensa toiseksi presidenttikaudeksi. Batistan kaudella Kuuban BKT nousi Latinalaisen Amerikan korkeimmaksi.

 

Kuubassa tapahtui uusi vallankumous vuonna 1959. Vallankumouksen johtaja Fidel Castrosta tuli maanpakoon lähteneen Batistan seuraaja maan johdossa. Castron vallankumouksen myötä Kuubasta tuli Latinalaisen Amerikan ensimmäinen marxilainen valtio, jossa sosialistinen järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1961 lähtien. Castro teloitutti yli 600 sotarikoksista syytettyä kuubalaista. Vuonna 1960 hän allekirjoitti Neuvostoliiton kanssa avunanto- ja kauppasopimuksen sekä kansallisti amerikkalaiset ja brittiläiset öljy-yhtiöt. Tammikuussa 1961 Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Kuubaan. Myöhemmin samana vuonna Yhdysvallat hyökkäsi Sikojenlahdelle. Kolme päivää kestänyt maihinnousuyritys päättyi 1 200 hyökkääjän vangitsemiseen ja ampumiseen. Vuonna 1962 Yhdysvallat yhdessä Amerikan valtioiden järjestön OAS:in kanssa aloitti Kuuban taloussaarron. Meksiko, Kanada ja Espanja kuitenkin pitivät yllä hyviä suhteita Kuubaan.

 

Castron yhteistyö itäblokin maiden ja etenkin Neuvostoliiton kanssa johti lokakuussa 1962 Kuuban kriisiin, joka uhkasi puhjeta kolmanneksi maailmansodaksi. Neuvostoliitto oli perustanut Kuubaan ohjustukikohtia, mikä sai Yhdysvallat tuntemaan turvallisuutensa uhatuksi. Presidentti John Kennedy vaati 22. lokakuuta 1962 ohjusten poistamista ja aloitti Kuuban merisaarron estääkseen Neuvostoliiton uudet asetoimitukset. Neuvostoliitto poisti ohjukset ja luopui syksyllä 1970 Yhdysvaltojen painostuksesta myös ohjussukellusveneille tarkoitetusta laivastotukikohdasta Kuubassa, mikä johdosta Kuuban ja Neuvostoliiton välit viilenivät.

 

Vuodesta 1970 Kuuba toimi Neuvostoliiton intressien edistäjänä Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kuubalaisjoukot taistelivat 1970−80-luvuilla Afrikan mantereella kommunismin puolesta. Niillä oli ratkaiseva vaikutus Angolan sisällissodan lopputulokseen. Kuuba sai angolalaisilta palkkioksi öljyä ja lisäksi vuonna 1981 kalastustukikohdan ja tärkeitä kalastusoikeuksia eteläisen Afrikan vesillä.

 

Vuonna 1972 Kuuba liittyi Keskinäisen taloudellisen avun neuvostoon SEV:iin. Neuvostoliitto auttoi Kuubaa ensimmäisen viisivuotissuunnitelman laadinnassa ja hoiti maan ulkomaanvelat. Kuuba kävi Neuvostoliiton kanssa vaihtokauppaa sokerista, nikkelistä ja sitrushedelmistä saaden vastineeksi koneita, ajoneuvoja, öljytuotteita ja kulutustavaroita.

 

Neuvostoliiton ja Kuuban välinen liittosuhde alkoi rakoilla vuonna 1990, kun Neuvostoliitto vaikean taloudellisen tilanteensa vuoksi joutui vähentämään tukeaan radikaalisti. Neuvostoliiton hajoaminen ei kuitenkaan kaatanut Kuuban vallankumousta, vaikka talouden ja yhteiskunnan rakenteita täytyikin muuttaa ei-sosialistiseen suuntaan. Venäjä sulki syksyllä 2001 Yhdysvaltoihin suunnatun kuunteluaseman Kuubassa.

 

Helmikuussa 2008 Kuubassa tapahtui historiallinen vallanvaihdos, kun ensin pääministerinä ja vuodesta 1976 alkaen maan presidenttinä ja armeijan ylipäällikkönä toiminut Fidel Castro astui syrjään terveysongelmien pakottamana, ja hänen veljensä Raúl Castro valittiin valtioneuvoston puheenjohtajaksi eli Kuuban presidentiksi.

 

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Kuuba sijaitsee Karibialla Karibianmeren ja Pohjois-Atlantin välissä, 150 kilometriä etelään Floridan Key Westistä. Kuuba on suurin Karibian meren saarista Pohjois-Atlantilla. Sen pinta-ala on 110 860 km² ja rantaviivaa sillä on 3 725 kilometriä. Kuuballa on 29 kilometriä maarajaa Yhdysvaltain kanssa Guantanamon tukikohdassa. Tukikohta on kuitenkin vain Yhdysvaltain vuokraama alue, joka kuuluu Kuuballe. Kuuban korkein kohta, Pico Turquino, on 2 005 metriä.

Ilmasto

Ilmasto on trooppinen. Kuiva aika kestää marraskuusta huhtikuuhun ja sadekausi toukokuusta lokakuuhun.

Majoitus

Hotellien taso vaihtelee kuubalaisille tarkoitetuista huokeista hotelleista kalliisiin turistikohteisiin. Kuubassa on tarjolla myös yksityismajoitusta (casa particular), jonka tunnistaa ovessa olevasta sinisestä kolmiosta. Yksityismajoituksissa tapahtuu satunnaisesti varkauksia.

Terveydenhuolto

Terveydenhuollon taso on yleensä hyvä, mutta lääkkeistä ja välineistä saattaa olla pulaa. Kaiken kattava matkavakuutus on tarpeen. Kuubassa pyritään kanavoimaan ulkomaalaisten hoito sairastapauksissa paikallisen Asistur-firman kautta. Heidän kauttaan järjestyvät niin yksinkertaiset lääkärissäkäynnit kuin hoito vakavissa sairaus- tai onnettomuustilanteissakin.

 

Asisturin yhteystiedot:

Asistencia al Turista S.A., ASISTUR

Prado 208, entre Trocadero y Colón

Havanna

puh. (+53 7) 866 4499

fax   (+53 7) 866 8087

http://www.asistur.cu/

 

Varsinkin vaikeimmissa ja kalliita hoitoja vaativissa sairaus- tai onnettomuustapauksissa kannattaa ensin ottaa yhteys omaan vakuutusyhtiöön, joka yleensä tekee maksusitoumuksen ja koordinoi avun Asisturin kautta.

Turvallisuus

 

Valuutta

1 Kuuban peso (CUP) = 100 centavoa (vain kuubalaisten käyttämä)

1 Kuuban vaihdettava peso (CUC) = 100 centavoa (ainut ulkomaalaisille sallittu valuutta)

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö México

Päivitetty 10.6.2014

© Suomen suurlähetystö, Meksiko | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot