Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Mexico : Maatietoa : Kuuba

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Mexico

Embajada de Finlandia
Monte Pelvoux 111, piso 4, Col. Lomas de Chapultepec
11000 México D.F., México
Puh. +52-55-5540 6036, S-posti: sanomat.mex@formin.fi
Español | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Kuuba

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
SuomiKuuban tasavaltaKuuba

Itsenäistyminen

20. toukokuuta 1902

Kansallispäivä

10.lokakuuta

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: GMT -4

Talvisin: GMT -4

Pinta-ala

110 860 km²

Väkiluku

11,45 miljoonaa

Pääkaupunki

Suomeksi: Havanna

Omalla kielellä: La Habana

Diplomaattisuhteet

5.4.1929

Suomi tunnustanut

23.1.1959

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Kuuba

Edustautuminen Suomessa

Kuuban suurlähetystö Suomessa, Virossa ja Latviassa

Fredrikinkatu 61, 3 krs., 00100 Helsinki

Puh. 09-6802022, Fax 09-643163

Sähköposti: cuba(a)cuba.fi

 

http://emba.cubaminrex.cu/finlandia

Linkit

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Kuubassa on valtiomuotona kommunistinen järjestelmä.

 

Perustuslaki on astunut voimaan 24. maaliskuuta 1976, muutokset heinäkuussa 1992 ja kesäkuussa 2002.

 

Perustuslain mukaan Kuuban kommunistinen puolue käyttää maassa korkeinta valtaa. Puoluekokouksen tehtävä on valita puolueen johtoelimet sekä määritellä maan talouden ja politiikan suuntaviivat viisivuotissuunnitelmassa.

Valtion hallinnollinen jakautuminen

Kuuban valtio jakaantuu 14 provinssiin sekä Isla de Juventudin erityisalueeseen. Provinssit ovat: Camaguey, Ciego de Avila, Cienfuegos, Ciudad de La Habana, Granma, Guantanamo, Holguin, La Habana, Las Tunas, Matanzas, Pinar del Rio, Sancti Spiritus, Santiago de Cuba ja Villa Clara.

pdfCTP University of Miami_Organizational_Chart (pdf, 50kt)

Valtionpäämies

Valtioneuvoston puheenjohtaja (presidentti) on  24. helmikuuta 2008 alkaen Raúl Castro Ruz. Hän on myös ministerineuvoston puheenjohtaja. Raúl Castro on siis sekä valtion että hallituksen päämies. Molemmat viranhaltijat valitsee kansalliskokous (parlamentti). Fidel Castro toimi samoissa viroissa vuodesta 1976 vuoteen 2008, sitä ennen hän oli vuodesta 1959 alkaen pääministeri.

 

Ensimmäinen varapresidentti on Miguel Díaz-Canel Bermúdez. (2013-)

Muut varapresidentit ovat José Ramón Machado Ventura, Ramiro Valdes Menéndez, Gladys María Bejerano Portela, Mercedes López Acea, Salvador Valdés Mesa.

Parlamentti

Yksikamarisessa kansalliskokouksessa (Asamblea Nacional del Poder Popular) on 614 jäsentä, jotka valitaan viiden vuoden toimikaudeksi. Kahdesti vuodessa kokoontuva kansalliskokous on lainsäädäntöelin ja se valitsee kansan korkeimman oikeuden (Tribunal Supremo Popular) jäsenet. Kansalliskokous myös nimittää presidentin ehdotuksesta ministerineuvoston ja valitsee valtioneuvoston jäsenet. Kansalliskokous on vuodesta 1992 lähtien valittu suoralla kansanvaalilla. Kansalliskokouksen puheenjohtajana on vuodesta 1993 lähtien toiminut Ricardo Alarcón ja varapuheenjohtajana Jaime Crombet.

 

Kunnanvaltuustot ja Kuuban joukkojärjestöt valitsevat keskuudestaan kansalliskokouksen ehdokkaat, joista useimmilla on tausta kommunistisessa puolueessa (PCC). Vuoden 2008 vaaleissa 91 prosenttia äänestäjistä antoi yhtenäisen äänen eli äänesti kaikkia ehdokaslistalla olevia henkilöitä, minkä johdosta kaikki kansalliskokouksen ehdokkaat tulivat valituiksi. Kuuban kansallisen vaalikomission ilmoituksen mukaan uurnilla kävi kaikkiaan 96 prosenttia äänioikeutetuista.

 

Uuden kansalliskokouksen jäsenistä 42 prosenttia on naisia, 78 prosenttia on saanut yliopistotasoisen koulutuksen ja 61 prosenttia on syntynyt Kuuban vallankumouksen jälkeen.

Puolueet

Ainoa laillinen puolue on Kuuban kommunistinen puolue (PCC). Puolueen pääsihteerinä toimii Fidel Castro, maan entinen presidentti. 

 

Parlamentin ulkopuolella toimivat seuraavat vakiintuneet poliittiset ryhmät: Confederación de Trabajadores Cubanos (CTC), Asociación Nacional de Agricultores Pequeños (ANAP), Federación de Mujeres Cubanas (FMC), Unión de Jovenes Comunistas (UJC) ja Comités de Defensa de la Revolución (CDR).

Hallitus

Kansalliskokous nimittää presidentin ehdotuksesta ministerineuvoston (Consejo de Ministros) 44 jäsentä. Kansalliskokous valitsee myös valtioneuvoston (Consejo de Estado) 31 jäsentä. Valtioneuvosto edustaa kansalliskokousta, joka kokoontuu vain kahdesti vuodessa.

Ministerineuvoston nykyinen kokoonpano

Ministerineuvosto koostuu 27 ministeristä sekä neljän instituutin ja maan keskuspankin edustajista. Ministerineuvoston sihteerinä toimii Jose Amado Ricardo Guerra.

 

  • talousministeri: Adel Onofre Yzquierdo Rodríguez
  • sisäministeri (Ministerio de Gobierno): Abelardo Colomé Ibarra
  • sokeriministeri: Luis Manuel Avila Gonzalez
  • maatalousministeri: Gustavo Rodríguez Rollero
  • tiede-, teknologia- ja ympäristöministeri: Elba Rose Perez Montoya
  • kotimaankauppaministeri: Mary Blanca Ortega Barredo
  • informaatio- ja kommunikaatioministeri: Maimir Mesa Ramos
  • rakennusministeri: Rene Mesa Villafana
  • kulttuuriministeri: Rafael Bernal Alemany
  • opetusministeri: Ana Elsa Velázquez Cobiella
  • korkeakouluministeri: Rodolfo Alarcon Ortiz
  • finanssiministeri: Lina Pedraza Rodriguez
  • elintarvike- ja kalastusministeri: Maria del Carmen Concepción Gonzalez
  • teollisuusministeri: Salvaro Pardo Cruz
  • energia- ja kaivosministeri: Alfredo Lopez Valdes
  • sisäasiainministeri: Abelardo Colomé Ibarra
  • oikeusministeri: María Esther Reus González
  • ulkoministeri: Bruno Rodriguez Parilla
  • terveysministeri: Roberto Morales Ojeda
  • työministeri: Margarita Marlene Gonzalez Fernandez
  • liikenneministeri: Cesar Ignacio Arocha Masid
  • turismiministeri: Manuel Marrero Cruz
  • ulkomaankaupan ja ulkomaisten investointien ministeri: Rodrigo Malmierca Diaz
  • sisäisen kontrollin ministeri: Gladys Bejerano Portela
  • puolustusministeri: kenraali Leopoldo Cintra Frias

 

  • Kuuban siviili-ilmailuinstituutti: Rogelio Acevero González, presidentti
  • Kuuban radio- ja televisioinstituutti: Ernesto López Domínguez, presidentti
  • kansallinen urheilu- ja virkistysinstituutti: Julio Christian Jiménez Molina, presidentti
  • kansallinen vesivarojen instituutti: René Mesan Villafaña
  • Kuuban keskuspankki: Ernesto Medina, presidentti

 

Valtioneuvoston nykyinen kokoonpano

Valtioneuvoston puheenjohtaja (presidentti) on Raúl Castro Ruz.

Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Miguel Diaz-Canel Bermudez ensimmäinen varapuheenjohtaja toimii tarpeen tullen puheenjohtajan sijaisena tai seuraajana).

Varapuheenjohtajia ovat José Ramón Machado Ventura, Ramiro Valdes Menéndez, Gladys María Bejerano Portela, Mercedes López Acea ja Salvador Valdés Mesa.

Sihteerinä toimii Homero Acosta Alvarez.

Valtioneuvoston jäsenet ovat: Lester Alain Alemán Hurtado, Teresa Amarelle Boué, Yaramis Armenteros Medina, Miguel Barnet Lanza, Inés María Chapman Waugh, Kenraali Leopoldo Cintra Frías, Ileana Amparo Flores Morales, Guillermo García Frías, Félix González Viego, Tania León Silveira, Kenraali Alvaro López Miera, Carmen Rosa López Rodríguez, Martha del Carmen Mesa Valenciano, Carlos Rafael Miranda Martínez, Miriam Nicado García, Rosa Elena Simeón Negrín, Sergio Rodríguez Morales, Marino Murillo, Bruno Rodríguez Parrilla, Lyz Belkis Rosabal Ponce ja Adel Yzquierdo Rodríguez.

Sisäpolitiikka

Valtioneuvoston puheenjohtajaksi 24. helmikuuta 2008 nimitetty Raúl Castro on aloittanut toimikautensa Kuuban valtionpäämiehenä varovaisilla uudistuksilla. Hän on lunastanut kansalle antamiaan lupauksia esimerkiksi maan kieltoviidakon karsimisesta. Jo ennen valintaansa Castro oli puhunut toistuvasti maansa talousongelmista ja uudistusten tarpeesta. Raúl Castron vuonna 2008 aloittamien uudistusten myötä kuubalaiset saivat muun muassa luvan majoittua ennen vain ulkomaalaisille tarkoitettuihin hotelleihin sekä ostaa riisinkeittimiä, painekattiloita, kännyköitä, tietokoneita, videolaitteita ja muuta elektroniikkaa. Kuubalaisille annettiin lisäksi mahdollisuus hankkia omistusoikeus valtiolta saamaansa asuntoon.

 

Kuuban merkittävimmät talousongelmat ovat kauppavajeen jatkuva kasvu, riippuvuus tuontielintarvikkeista ja likviditeettikriisi. Kuuba toi vuonna 2008 jopa 81 prosenttia tarvitsemistaan elintarvikkeista ulkomailta. Raúl Castrolta odotetaan uudistuksia, jotka vastaavat näihin ongelmiin.

 

Castron vuonna 2008 tekemässä maatalousreformissa nostettiin tuottajille maksettavia hintoja, hajautettiin maataloustuotantoa koskeva päätöksentekoa keskushallinnolta kuntatasolle, sallittiin suora myynti ja vapaus valita viljeltävät lajit. Samalla annettiin viljelijöille oikeus valtion omistamaan joutomaahan ja lakkautettiin tuottamattomat maatalousosuuskunnat. Yhtenä uudistuksen keskeisenä tavoitteena oli saada tuottavaan viljelyskäyttöön joutomaa, jota oli hallituksen arvion mukaan jopa 51 prosenttia viljelyskelpoisesta maasta. Kuuban hallituksen ilmoituksen mukaan uudistukset ovat tehonneet, ja heinäkuussa 2009 viljelyskäyttöön oli saatu jo 39 prosenttia entisestä joutomaasta.

 

Raúl Castro kertoi valintansa jälkeen, että kommunistisen puolueen puoluekokous järjestettäisiin vuoden 2009 lopulla, 12 vuoden tauon jälkeen. Kesällä 2009 hän ilmoitti kuitenkin, että puoluekokouksen järjestäminen siirtyy tuonnemmaksi. Puoluekokouksen tehtävänä on valita uusi puoluejohto, ottaa kantaa tehtyihin uudistuksiin ja määritellä linjaukset tuleville vuosille. Vuoden 2009 puoluekokouksesta odotettiin tärkeää virstanpylvästä maan historialle. Puoluekokouksen sijaan vuonna 2009 kokoontuu kansallinen konferenssi, joka voi tehdä kiireellisiä päätöksiä puoluekokousten välillä. Kokouksen odotetaan nimittävän uusia jäseniä puolueen keskuskomiteaan, sihteeristöön ja politbyrooseen. Puolueen keskuskomiteaan odotetaan nuorennusleikkausta 1950−60-luvuilla syntyneistä poliitikoista. Keskuskomitean kokouksen ja sitä mahdollisesti seuraavan puoluekokouksen arvellaan jäävän Kuuban vanhan, vallankumoukseen osallistuneen poliittisen kaartin viimeisiksi.

Ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Presidentti Raúl Castron kaudella Kuuba on aktivoinut ulkopoliittista toimintaansa. Tämä on näkynyt muun muassa ulkomaisten korkean tason vierailujen lisääntymisenä.

Alueellinen yhteistyö

Kuuban ja Yhdysvaltain perinteisesti vaikeat suhteet ovat parantuneet presidentti Obaman kaudella. Obama aloitti uudelleen vuonna 2008 maiden väliset neuvottelut maahanmuuttokysymyksistä. Neuvottelut keskeytettiin presidentti Bushin kaudella vuonna 2003. Presidentti Obama ilmoitti huhtikuussa 2009 myös poistavansa amerikankuubalaisten matkustusrajoitukset Kuubaan sekä rajoitukset, jotka koskivat Kuubaan jääneille sukulaisille osoitettuja rahalähetyksiä. Lisäksi yhdysvaltalaisille teleyrityksille on annettu lupa tarjota puhelinpalveluita maiden välillä.

 

Latinalaisen Amerikan maista Kuuballa on ollut hyvät suhteet erityisesti Venezuelaan. Raúl Castron presidenttikaudella suhteet myös muihin Latinalaisen Amerikan valtioihin ovat parantuneet. Kuuballa on kokoaan suurempaa poliittista vaikutusvaltaa Latinalaisessa Amerikassa sekä Karibian alueella.

Järjestöt

Kuuban jäsenyys kansainvälisissä järjestöissä:

  • ACP,
  • FAO,
  • G-77,
  • IAEA,
  • ICAO,
  • ICC,
  • ICRM,
  • IFAD,
  • IFRCS,
  • IHO,
  • ILO,
  • IMO,
  • IMSO,
  • Interpol,
  • IOC,
  • IOM (tarkkailijajäsen),
  • IPU,
  • ISO,
  • ITSO,
  • ITU,
  • LAES,
  • LAIA,
  • NAM,
  • OAS (ei varsinainen jäsen vuodesta 1962),
  • OPANAL,
  • OPCW,
  • PCA,
  • UN,
  • UNCTAD,
  • UNESCO,
  • UNIDO,
  • Union Latina,
  • UNITAR,
  • UNWTO,
  • UPU,
  • WCL,
  • WCO,
  • WFTU,
  • WHO,
  • WIPO,
  • WMO,
  •  WTO

 

Kuudella kansainvälisellä järjestöllä on pysyvä edustusto Havannassa. Kuuballa on laajaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa (muun muassa Lääkärit ilman rajoja).

Puolustuspolitiikka

Kaksivuotinen armeijapalvelus on pakollinen kaikille 17−28-vuotiaille, niin naisille kuin miehillekin. Puolustusmenot kattavat noin 3,2 prosenttia maan BKT:sta (2011 arvio).

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeuskysymyksissä Kuuba on lähentymässä YK-järjestelmää. Tätä on edesauttanut YK:n ihmisoikeusneuvoston vuoden 2007 päätös lakkauttaa ihmisoikeusvaltuutetun henkilökohtaisen Kuuba-edustajan mandaatti. Vuonna 2007 Kuuba otti vastaan ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen YK:n ihmisoikeusraportoijan, Oikeus ruokaan -raportoija Jean Zieglerin. Vuonna 2008 Kuuba allekirjoitti YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (TSS-sopimus) sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus). Sopimusten ratifiointiprosessi on kesken.

 

Kuuba on pidättäytynyt kuolemantuomioiden toimeenpanosta vuodesta 2003 lähtien. Huhtikuussa 2008 Raúl Castro ilmoitti, että Kuuba muuntaa useimpien kuolemaan tuomittujen rangaistukset elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi. Kuolemanrangaistusta ei kuitenkaan ole poistettu maan lainsäädännöstä.

 

Kuuban ihmisoikeuskomission mukaan maassa on noin 200 poliittista vankia. Vuonna 2003 maassa tehtiin viimeisin suuri joukkovangitseminen, jonka yhteydessä vangittiin 75 toisinajattelijaa. EU aloitti tämän johdosta Kuubaa vastaan kohdistetut sanktiot, joista luovuttiin kesäkuussa 2008.

EU-politiikka

EU-politiikka

Kuuban ja EU:n suhteita määrittää EU-maiden yhteinen kanta, joka on ollut voimassa vuodesta 1996. EU:n tavoitteena on edistää Kuuban siirtymistä monimuotoiseen demokratiaan, edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista sekä kuubalaisten elinolojen kestävää kohentumista. Viime aikoina esillä on ollut erityisesti kysymys Kuuban poliittisista vangeista. Suhteiden normalisoimiseksi Kuuba on vaatinut yhteisestä kannasta luopumista.

 

Vuonna 2003 tapahtuneiden toisinajattelijoiden vangitsemisen myötä EU asetti Kuuballe sanktioita, jotka purettiin lopullisesti vuonna 2008. Sanktioiden purkamisen yhteydessä Kuuba otti vastaan EU:n tarjouksen dialogin ja yhteistyön uudelleen aloittamisesta.

 

Euroopan komissio aloitti vuonna 2008 uudelleen kehitysyhteistyön Kuuban kanssa. Kahdenvälistä yhteistyötä Kuuballa on käynnissä Espanjan ja Belgian kanssa.

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Rahayksikkö

1 Kuuban peso (CUP) = 100 centavoa (vain kuubalaisten käyttämä)
1 Kuuban vaihdettava peso (CUC) = 100 centavos (ainut ulkomaalaisille sallittu valuutta)

 

Kuubassa inflaatio on 5,5 prosenttia (2012 arvio).


BKT on 72,3 miljardia dollaria (2012 arvio). BKT:n kasvu on  3,1  prosenttia (2012, CIA).

 

BKT per capita: 10 200 USD (2012 arvio)


BKT:n koostumus: maatalous 4,4 prosenttia, teollisuus 22,8 prosenttia ja palvelut 72,8 prosenttia (2008 arvio).

 

Julkinen velka on 35,3 prosenttia BKT:sta (2012 arvio).

 

Tärkeimmät taloudenalat Kuubassa ovat turismi, sokeri ja tupakka.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

  • vienti: 5,97 miljardia dollaria (2012 arvio)
  • tuonti: 13,72 miljardia dollaria (2012 arvio)
  • vientimaat: Kanada 17,3 prosenttia, Kiina 16,6 prosenttia, Venezuela 12,7 prosenttia, Espanja 5,8 prosenttia, Alankomaat 8,8 prosenttia (2012)
  • tuontimaat: Venezuela 36,4 prosenttia, Kiina 10,5 prosenttia, Espanja 8,7 prosenttia, Brasilia 5,1 prosenttia, Yhdysvallat 4,2 prosenttia (2012)
  • vaihtotase: 1 miljardia dollaria (2011 arvio)
  • päävientituotteet: sokeri, nikkeli, tupakka, kala, lääketuotteet, sitrushedelmät ja kahvi
  • päätuontituotteet: öljy, ruokatarvikkeet, koneet ja kemikaalit

Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

Kuuban asukasluku on 11,45 miljoonaa (2009), joista 1,5 miljoonaa asuu Havannassa. Väestöstä on mulatteja ja mestitsejä 24,8 prosenttia, valkoisia 65,1 prosenttia ja mustia 10 prosenttia (2002).

 

Ikäjakauma on seuraava: 0−14-vuotiaita on 18,3 prosenttia, 15−64-vuotiaita on 70,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita on 11,2 prosenttia. Väestönkasvu on 0,233 prosenttia vuodessa ja odotettavissa oleva elinikä 76,45 vuotta. (2009 arviot)

Uskonto

Noin 85 prosenttia väestöstä on roomalaiskatolisia (ennen Fidel Castron valtaannousua). Muita uskonnollisia ryhmiä ovat protestantit, jehovantodistajat, juutalaiset ja santeria. Valtio ja kirkko on erotettu toisistaan.

Kielet

Kuubassa puhutaan espanjaa.

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Maiden välillä on voimassa vuodesta 1975 lukien taloudellista, teknologista ja tieteellistä yhteistyötä koskeva TTT-sopimus sekä vuonna 1982 allekirjoitettu kulttuurisopimus. Suomi antoi vuosina 1973 ja 1976 Kuuballe kehitysluottoja, jotka ovat pääosin maksamatta. Maiden välillä neuvoteltu investointisuojasopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2001 Havannassa, mutta sen voimaan saattaminen on yhä kesken. Suhteissaan Kuubaan Suomi huomioi EU:n yhteisen Kuubaa koskevan kannan, jota EU tarkastelee säännöllisin väliajoin.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen vienti Kuubaan vuonna 2008 oli arvoltaan 3,9 miljoonaa euroa ja tuonti 6,5 miljoonaa euroa. Suoran kaupan lisäksi Kuubaan myydään jonkin verran suomalaisia tuotteita kolmansien maiden kautta. Yritysten mielenkiinto Kuubaa kohtaan on varsin vähäinen johtuen etenkin rahoitusmahdollisuuksien puuttumisesta. Kuubaan ei toistaiseksi myönnetä Suomesta vientitakuita. Kysyntää suomalaiselle teknologialle voisi olla muun muassa telekommunikaatio-, energia- ja kaivossektoreilla. Suomalaismatkailu Kuubaan on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Kuubassa vierailee vuosittain noin 6 000 suomalaista matkailijaa.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Kuuban välillä on vuonna 1982 allekirjoitettu kulttuurisopimus, ja kulttuurivaihto on ollut vilkasta. Taiteilijavierailuja tapahtuu molemmin puolin.

Sopimukset

Voimassa olevat sopimukset

 

14.3.1979 Sopimus taloudellisesta, tieteellisestä ja teknisestä yhteistyöstä (51/1975)

2.11.1982 Kulttuurisopimus (32/1983)

1.10.1990 Viisumivapaussopimus (75/1990)

                 16.12.1994 Sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen (101/1994)

 

Vireillä olevat sopimukset

 

Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Kuuban tasavallan hallituksen välillä sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta. Se on allekirjoitettu 17. joulukuuta 2001 ja hyväksytty 5. kesäkuuta 2002.

Vierailut

Maiden välinen virallinen vierailuvaihto on viime vuosina ollut vähäistä. Valtiosihteeri Jukka Valtasaari kävi ensimmäiset virkamiestason poliittiset konsultaatiot huhtikuussa 1999 Havannassa,  ja varaulkoministeri Angel Dalmau kävi vastaavat konsultaatiot Suomessa syyskuussa 2000. Eduskunnan sosiaalivaliokunnan delegaatio kävi Kuubassa huhtikuussa 2000 ja ulkoasianvaliokunnan valtuuskunta tammikuussa 2001. Virkamiestason yhteyksistä mainittavimmat ovat viime vuosina olleet ulkoministeriön alueosaston apulaisosastopäällikön johdolla käydyt keskustelut Kuubassa syksyllä 2005 ja Kuuban ulkoministeriön Eurooppa-osaston päällikön keskustelut Helsingissä maaliskuussa 2006. Parlamenttien välisiä vierailuja on ollut varsin säännöllisesti. Viimeksi Suomesta vierailivat Kuubassa eduskunnan työ- ja tasa-arvoasioiden valiokunta maaliskuussa 2004 ja maa- ja metsävaliokunta maaliskuussa 2006. Kuuban ulkoasiainministeriön monenkeskisestä yhteistyöstä vastaava osastopäällikkö Rodolfo Reyes Rodriguez ja YK:n ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja Miguel Alfonso Martinez vierailivat Suomessa syyskuussa 2008. Tapaamisessa käsiteltiin muun muassa ihmisoikeuskysymyksiä. 

Historia

Suomen ja Kuuban väliset diplomaattisuhteet solmittiin 5. huhtikuuta 1929. Kuuban vallankumouksen jälkeen Suomi tunnusti Kuuban 23. tammikuuta 1959.

 

Suomen suurlähettilään akkreditointi Havannaan tapahtui Washingtonista vuoteen 1964 saakka, josta lähtien se siirrettiin Méxicoon. Tällöin Havannassa oli väliaikaisen asiainhoitajan johtama edustusto. Suomi nimitti Havannaan residentin suurlähettilään vuonna 1980. Edustusto suljettiin taloudellisten vaikeuksien vuoksi vuonna 1992, josta lähtien Méxicossa oleva suurlähettiläs on ollut sivuakkreditoitu myös Kuubaan. Suomella on Havannassa Richard Bebbingtonin johtama kunniapääkonsulaatti.

 

Kuuba avasi vuonna 1962 Helsingissä väliaikaisen asiainhoitajan johtaman suurlähetystön. Suurlähettiläs Tukholmassa oli akkreditoitu myös Helsinkiin. Vuosina 1979–84 Kuuballa oli Helsingissä residentti suurlähettiläs. Kuuba sulki suurlähetystönsä 1992, mutta avasi tammikuussa 1999 Helsingissä uudelleen väliaikaisen asiainhoitajan johtaman suurlähetystön samalla kun Tukholmassa oleva suurlähettiläs oli akkreditoitu Suomeen. Vuodesta 2007 Kuuballa on jälleen suurlähettilään johtama edustusto Helsingissä.

Historia

Kolumbus nimesi 28. lokakuuta 1492 löytämänsä saaren Kuuban Fernandinaksi, ja saaresta tuli vuonna 1511 Espanjan siirtomaa. Espanjalaiset uudisasukkaat ryhtyivät viljelemään maata sekä perustivat sokeri- ja tupakkaplantaaseja, joille Espanjan kruunu alkoi vuonna 1513 tuoda länsiafrikkalaisia orjia. Kuubasta tuli yksi uuden maailman rikkaimmista siirtokunnista. Sota itsenäisyyden saavuttamiseksi alkoi kuitenkin 10. lokakuuta 1868. Yhdysvaltalaisen sotalaiva Mainen räjähdys Havannan edustalla vuonna 1898 sai aikaan Espanjan ja Yhdysvaltojen välisen sodan, jonka Espanja hävisi. Häviö pakotti Espanjan luovuttamaan Kuuban amerikkalaisille.

 

Kuuba sai Yhdysvalloilta vuonna 1902 muodollisen itsenäisyyden, mutta Yhdysvaltojen interventio-oikeus säilyi vuoteen 1934 saakka. Amerikkalaisten suosioon noussut Fulgencio Batista y Zaldívar nousi Kuuban presidentiksi vuonna 1940. Vuonna 1952 hän teki vallankaappauksen ja aloitti diktatuurin, koska perustuslaki esti hänen valitsemisensa toiseksi presidenttikaudeksi. Batistan kaudella Kuuban BKT nousi Latinalaisen Amerikan korkeimmaksi.

 

Kuubassa tapahtui uusi vallankumous vuonna 1959. Vallankumouksen johtaja Fidel Castrosta tuli maanpakoon lähteneen Batistan seuraaja. Castron vallankumouksen myötä Kuubasta tuli Latinalaisen Amerikan ensimmäinen marxilainen valtio, jossa sosialistinen järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1961 lähtien. Castro teloitutti yli 600 sotarikoksista syytettyä kuubalaista. Vuonna 1960 hän allekirjoitti Neuvostoliiton kanssa avunanto- ja kauppasopimuksen sekä kansallisti amerikkalaiset ja brittiläiset öljy-yhtiöt. Tammikuussa 1961 Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Kuubaan. Myöhemmin samana vuonna Yhdysvallat hyökkäsi Sikojenlahdelle. Kolme päivää kestänyt maihinnousuyritys päättyi 1 200 hyökkääjän vangitsemiseen ja ampumiseen. Vuonna 1962 Yhdysvallat yhdessä Amerikan valtioiden järjestön OAS:in kanssa aloitti Kuuban taloussaarron. Meksiko, Kanada ja Espanja kuitenkin pitivät yllä hyviä suhteita Kuubaan.

 

Vuonna 1972 Kuuba liittyi Keskinäisen taloudellisen avun neuvostoon SEV:iin. Neuvostoliitto auttoi Kuubaa ensimmäisen viisivuotissuunnitelman laadinnassa ja hoiti maan ulkomaanvelat. Kuuba kävi Neuvostoliiton kanssa vaihtokauppaa sokerista, nikkelistä ja sitrushedelmistä saaden vastineeksi koneita, ajoneuvoja, öljytuotteita ja kulutustavaroita.

 

Castron yhteistyö itäblokin maiden ja etenkin Neuvostoliiton kanssa johti lokakuussa 1962 Kuuban kriisiin, joka uhkasi puhjeta kolmanneksi maailmansodaksi. Neuvostoliitto oli perustanut Kuubaan ohjustukikohtia, mikä sai Yhdysvallat tuntemaan turvallisuutensa uhatuksi. Presidentti John Kennedy vaati 22. lokakuuta 1962 ohjusten poistamista ja aloitti Kuuban merisaarron estääkseen Neuvostoliiton uudet asetoimitukset. Neuvostoliitto poisti ohjukset ja luopui syksyllä 1970 Yhdysvaltojen painostuksesta myös ohjussukellusveneille tarkoitetusta laivastotukikohdasta Kuubassa, mikä johdosta Kuuban ja Neuvostoliiton välit viilenivät.

 

Vuodesta 1970 Kuuba toimi Neuvostoliiton intressien edistäjänä Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kuubalaisjoukot taistelivat 1970−80-luvuilla Afrikan mantereella kommunismin puolesta. Niillä oli ratkaiseva vaikutus Angolan sisällissodan lopputulokseen. Kuuba sai angolalaisilta palkkioksi öljyä ja lisäksi vuonna 1981 kalastustukikohdan ja tärkeitä kalastusoikeuksia eteläisen Afrikan vesillä.

 

Neuvostoliiton ja Kuuban välinen liittosuhde alkoi rakoilla vuonna 1990, kun Neuvostoliitto vaikean taloudellisen tilanteensa vuoksi joutui vähentämään tukeaan radikaalisti. Neuvostoliiton hajoaminen ei kuitenkaan kaatanut Kuuban vallankumousta, vaikka talouden ja yhteiskunnan rakenteita täytyikin muuttaa ei-sosialistiseen suuntaan. Venäjä sulki syksyllä 2001 Yhdysvaltoihin suunnatun kuunteluaseman Kuubassa.

 

Helmikuussa 2008 Kuubassa tapahtui historiallinen vallanvaihdos, kun ensin pääministerinä ja vuodesta 1976 alkaen maan presidenttinä ja armeijan ylipäällikkönä toiminut Fidel Castro astui syrjään terveysongelmien pakottamana, ja hänen veljensä Raúl Castro valittiin valtioneuvoston puheenjohtajaksi eli Kuuban presidentiksi. Fidel Castro jatkaa kuitenkin edelleen Kuuban kommunistisen puolueen puoluesihteerinä. Hän ilmoitti myös jatkavansa taistelua aatteen sotilaana ja mietelmien kirjoittamista toveri Fidelinä.

 

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Kuuba sijaitsee Karibialla Karibianmeren ja Pohjois-Atlantin välissä, 150 kilometriä Floridan Key Westistä. Kuuba on suurin Karibian meren saarista Pohjois-Atlantilla. Sen pinta-ala on 110 860 km² ja rantaviivaa sillä on 3 725 kilometriä. Kuuballa on 29 kilometriä maarajaa Yhdysvaltain kanssa Guantanamon tukikohdassa. Tukikohta on kuitenkin vain Yhdysvaltain vuokraama alue, joka kuuluu Kuuballe. Kuuban korkein kohta, Pico Turquino, on 2 005 metriä.

Autot

Suurin osa Kuuban ajoneuvoista on hyvin vanhoja ja teknisesti huonokuntoisia. Autoa vuokratessa on huomioitava vakaviin henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien osalta se riski, että joissakin tapauksissa ulkomaalaiset ovat joutuneet odottamaan oikeudenkäynnin alkamista pitkiä aikoja, jopa 1-1,5 vuotta ilman oikeutta poistua maasta. Yöllä ajamista tulee välttää.

Ilmasto

Ilmasto on trooppinen. Kuiva kausi kestää marraskuusta huhtikuuhun ja sadeaika toukokuusta lokakuuhun. Hurrikaanikaudella, joka voi kestää kesäkuun alusta marraskuun loppuun, saattaa esiintyä hirmumyrskyjä ja tulvia. Hurrikaanin uhatessa on noudatettava paikallisten viranomaisten ohjeita.

 

Kansalliset vapaapäivät

  • 1.1. Día de la Liberación
  • 1.5. Día del Trabajo
  • 26.7. Día de la Rebeldía Nacional
  • 10.10. Aniversario del Inicio de las Guerras de Independencia en 1868
  • 25.12. Navidad

Liikennekäyttäytyminen

Suurin osa Kuuban ajoneuvoista on hyvin vanhoja ja teknisesti huonokuntoisia. Mopotaksit ovat liikenneturvallisuuden kannalta riskialttiita. Yöllä ajamista tulee välttää.

Majoitus

Hotellien taso vaihtelee kuubalaisille tarkoitetuista huokeista hotelleista kalliisiin turistikohteisiin. Playas del Este, Varadero, Cayo Largo, Cayo Coco Playa Santa Lucia, Guardalavaca, Marea del Portillo ja Baconao ovat suosittuja turistikohteita. Kuubassa on tarjolla myös yksityismajoitusta (casa particular), jonka tunnistaa ovessa olevasta sinisestä kolmiosta. Yksityismajoituksissa tapahtuu satunnaisesti varkauksia.

Mitat ja painot

Kuubassa on käytössä metrijärjestelmä.

Posti

Postimerkkejä (sellos) voi ostaa pesoilla postitoimistoissa tai dollareilla hotelleissa. Postia ei yleisesti pidetä kovin luotettavana tai nopeana.

Puhelimet

Kuubassa on 12,6 puhelinlinjaa 100 asukasta kohden. Kännykkäliittymien hankinnan vapauttaminen vuonna 2008 nosti niiden määrän 466 000:een.

Ravinto

Kuubalaiseen ruokakulttuuriin on yhdistynyt paitsi espanjalaisia ja afrikkalaisia myös aasialaisia piirteitä. Espanjalaiset toivat maahan riisin, sitruunan ja appelsiinin. Afrikkalaiset orjat taas toivat mukanaan vihanneksia ja hedelmiä, jotka olivat tuntemattomia Euroopassa. Näin muodostui rikas, kreoleille tyypillinen ruokakulttuuri. Maustamiseen ei käytetä chiliä vaan sipulia ja valkosipulia. Kuuban kansallisruoka on nimeltään ajiaco criollo, vihannesten, perunan, banaanin ja lihan sekoitus, jonka maku vaihtelee käytettyjen ainesten mukaan. Muita suosittuja ruokalajeja ovat riisi papujen tai kanan kera, friteeratut banaanit ja sianliha. Kansainvälisesti tunnettuja ovat kuubalaiset cocktailit kuten Cuba Libre, Mojito, Daiquirí ja Piña Colada. Kuubassa on paikallista ruokaa tarjoavien ravintoloiden lisäksi runsaasti kansainväliseen keittiöön erikoistuneita ravintoloita.

Terveydenhuolto

Terveydenhuollon taso on yleensä hyvä, mutta lääkkeistä ja välineistä saattaa olla pulaa. Kaiken kattava matkavakuutus on tarpeen. Kuubassa pyritään kanavoimaan ulkomaalaisten hoito sairastapauksissa paikallisen Asistur-firman kautta. Heidän kauttaan järjestyvät niin yksinkertaiset lääkärissäkäynnit kuin hoito vakavissa sairaus- tai onnettomuustilanteissakin.

 

 

Asisturin yhteystiedot:
Asistencia al Turista S.A., ASISTUR
Prado 208, entre Trocadero y Colón
Havanna
puh. (+53 7) 866 4499
fax   (+53 7) 866 8087
http://www.asistur.cu/

 

Varsinkin vaikeimmissa ja kalliita hoitoja vaativissa sairaus- tai onnettomuustapauksissa kannattaa ensin ottaa yhteys omaan vakuutusyhtiöön, joka yleensä tekee maksusitoumuksen ja koordinoi avun Asisturin kautta.

Turvallisuus

 

Valuutta

1 Kuuban peso (CUP) = 100 centavoa (vain kuubalaisten käyttämä)
1 Kuuban vaihdettava peso (CUC) = 100 centavoa (ainut ulkomaalaisille sallittu valuutta)


Kuuban talouselämä toimii nykyisin pitkälti dollarin varassa. Dollari ei silti käy enää suoraan maksuvälineenä, ja sen vaihtamisesta vaihdettaviin pesoihin (CUC) peritään ylimääräinen 10 prosentin maksu. Siten euro on suositeltavin vaihtovaluutta. Euroja voi vaihtaa pankeissa, lentoasemilla ja hotelleissa, myös pankkiautomaattinostot ovat yleensä mahdollisia. Yhdysvaltalaisten pankkien ja niiden tytärpankkien luottokortteja ei hyväksytä Kuubassa. Suomessa käytössä olevista luottokorteista käyvät ainakin Visa ja Eurocard.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Meksiko

Päivitetty 26.11.2013

© Suomen suurlähetystö, Meksiko | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot