Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Mexico : Maatietoa : Haiti

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Mexico

Embajada de Finlandia
Monte Pelvoux 111, piso 4, Col. Lomas de Chapultepec
11000 México D.F., México
Puh. +52-55-5540 6036, S-posti: sanomat.mex@formin.fi
Español | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Haiti

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
SuomiHaitin tasavaltaHaiti
SvenskaRepubliken HaitiHaiti
RanskaRepublique d' HaïtiHaiti

Itsenäistyminen

1.1.1804 (Itsenäistyminen Ranskan siirtomaahallinnosta)

Kansallispäivä

1. tammikuuta

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: 7h GMT -5

Talvisin: 7h GMT -5

Pinta-ala

27 750km²

Väkiluku

10,4 miljoonaa (CEPAL)

Pääkaupunki

Suomeksi: Port-au-Prince

Omalla kielellä: Port-au-Prince

Diplomaattisuhteet

29. syyskuuta 1996

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Haiti

Edustautuminen Suomessa

Haiti ei toistaiseksi ole akkreditoitunut Suomeen.

Linkit

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

  • valtiomuoto: tasavalta
  • perustuslaki: maaliskuu 1987

 

Valtion hallinnollinen jakaantuminen

 

Haiti jakaantuu 10 lääniin:

Artibonite, Centre, Grand 'Anse, Nippes, Nord, Nord-Est, Nord-Ouest, Ouest, Sud, Sud-Est

 

Haitin presidentti valitaan suoralla kansavaalilla viiden vuoden välein. Mahdollisuutta uudelleenvalintaan ei ole. Presidentti nimittää pääministerin ja käyttää toimeenpanovaltaa yhteistyössä hänen kanssaan. Presidenttinä on vuodesta 2011 lähtien toiminut Michel Martelly ja pääministerinä vuodesta 2012 lähtien Laurent Lamothe. Pääministeri nimittää hallituksen presidentin avustuksella.

Parlamentti

Parlamentti on kaksikamarinen ja koostuu 99-jäsenisestä edustajainhuoneesta ja 30-jäsenisestä senaatista. Edustajainhuoneen jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi ja senaatin jäsenet kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Senaatin jäsenistä valitaan aina 1/3 suoralla kansanvaalilla kahden vuoden välein.

Ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka

EU-politiikka

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Tärkeimmät taloudenalat:

 

  • sokeri
  • vehnäjauho
  • tekstiilit
  • sementti

 

Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa; köyhyysrajan alapuolella elää 80 prosenttia väestöstä ja äärimmäisessä köyhyydessä 54 prosenttia. Kaksi kolmasosaa haitilaisista saa elantonsa maanviljelyksestä. Etenkin pienviljelijöitä on paljon. Heidän toimeentuloaan uhkaavat kuitenkin alueella toistuvasti esiintyvät luonnonkatastrofit, kuten hirmumyrskyt ja tulvat. Trooppiset myrskyt ovat koetelleet maataloussektorin lisäksi maan infrastruktuuria, ja tammikuussa 2010 sattunut tuhoisa 7,0 Richterin maanjäristys jätti maan kaaostilaan, josta toipuminen vie todennäköisesti vuosia.

 

Makrotalouden indikaattoreita

 

  • Inflaatio: 6,3 % (2013 arvio) (CIA)
  • BKT: 7,82 miljardia USD (2012) (CEPAL)
  • BKT:n kasvu: 4,3 % (2013) (CEPAL)
  • BKT per capita: 772 USD (2012) (CEPAL)
  • BKT:n koostumus: maatalous 24,1 %, teollisuus 19,9 %, palvelut 56 % (2013 arvio) (CIA)Vaihtotase: -1,28 miljardia USD (2013 arvio) (CIA)
  • Julkinen velka: 2,18 miljardia USD (2012) (CEPAL)

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

  • Vienti: 852 miljoonaa dollaria (2013 arvio) (CEPAL)
  • Tuonti: 2,76 miljardia dollaria (2013 arvio) (CEPAL)

 

Vientimaat:

 

  • Yhdysvallat 81,7 % (2012)

 

Tuontimaat:

 

  • Dominikaaninen tasavalta 34,5 %
  • Yhdysvallat 26,2 %
  • Alankomaiden Antillit 9,4 %
  • Kiina 7 % (2012)

 

Haitin tärkeimpiä vientituotteita ovat:

 

  • valmisteollisuuden tuotteet
  • kahvi
  • öljy
  • kaakao
  • mango

 

Haitiin tuodaan:

 

  • ruokatarvikkeet
  • valmistusteollisuuden tuotteet
  • koneet ja kulkuneuvot
  • polttoaineet
  • raaka-aineet

Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

  • Väestönkasvu 1,2 % (2010-2015 arvio)
  • Keskimääräinen elinajanodote: 62 vuotta (2010-2015 arvio)
  • Lukutaito: 48,7 % (2006)
  • Köyhyysrajan alapuolella elävät: 80 % (2013 arvio)

 

95 prosenttia haitilaisista on afrikkalaisten orjien jälkeläisiä ja eurooppalaisperäisten osuus väestöstä on alle viisi prosenttia.

Uskonto

Suurin osa, 80 prosenttia haitilaisista on roomalaiskatolisia. Protestanttien osuus väestöstä on noin 16 prosenttia. Noin puolet väestöstä harjoittaa lisäksi länsiafrikkalaisten uskontojen ja roomalaiskatolilaisuuden piirteitä yhdistävää voodoota, joka tunnustettiin uskonnoksi vuonna 2003.

Kielet

Haitin viralliset kielet ovat ranska ja kreoli. Haitilla puhuttava kreoli pohjautuu ranskaan mutta se on saanut voimakkaita vaikutteita myös muista kielistä. Kreolia puhuvat Haitilla käytännössä kaikki, kun taas ranskaa puhuu sujuvasti vain noin 10 prosenttia väestöstä.

Yhteiskuntaolot

Korruptio

 

Johtavan kansainvälisen korruptionvastaisen järjestön Transparency Internationalin mukaan Haiti oli vuonna 2013 sijalla 163 (CPI 19/100) yhteensä 177 maan joukossa. CPI mittaa korruptiota julkisella sektorilla.

 

Human Development Index

 

Haitin HDI on 0,456 (2013), mikä asettaa sen 186 maan joukossa sijalle 161.

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomi solmi diplomaattisuhteet Haitin kanssa 29.9.1966.

 

Kauppa Suomen ja Haitin välillä on ollut pitkään varsin vähäistä. Vuonna 2012 Suomen tuonti haitista oli 81 000 euroa ja vienti 8,14 miljoonaa euroa. Kyseisenä vuonna viennin arvoon vaikutti Haitin vuonna 2010 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeinen jälleenrakennus.

 

Suomi on tukenut kehitysyhteistyötä Haitissa. Meksikon suurlähetystön kautta on osallistuttu muun muassa projektiin, jonka tavoitteena on olut edistää perheiden toimeentuloa järjestämällä heille ammattikoulutusta ja siten lisätä työnhakijoiden työllistymistä pitkällä tähtäimellä. Ammatillista koulutusta on annettu rakentamiseen ja viemäröintiin sekä käsitöihin liittyen.

Historia

Saarella, jonka Haiti ja Dominikaaninen tasavalta nykyään jakavat, eli esikolumbiaanisella ajalla taino-arawak-intiaaneja. Taino-arawakit olivat merenkulkutaitoisia ja heidän hallintojärjestelmänsä perustui heimopäälliköiden valtaan.

 

Kolumbus saapui saarelle joulukuussa 1492 ja julisti saaren Espanjan hallintaan. Hispaniolaksi nimetyn saaren alkuperäisväestö kutistui lähes olemattomiin seuraavan 25 vuoden aikana johtuen orjuuden rasituksista ja espanjalaisten mukanaan tuomista taudeista. Espanjalaiset alkoivatkin pian tuoda saarelle orjia Afrikasta, sillä he toivoivat löytävänsä saarelta kultavaraintoja.

 

Espanjalaisten kiinnostus Hispaniolan saarta kohtaan laski 1520-luvulta lähtien, kun Meksikon ja Etelä-Amerikan kulta- ja hopealöydöt saivat etusijan. Ranskalaiset, hollantilaiset ja englantilaiset merirosvot alkoivat muodostaa tukikohtia saaren asuttamattomille rannoille. Varsinainen ranskalainen asutus saarella alkoi 1625 ja vuonna 1664 Ranska vaati saaren länsipuolta virallisesti hallintaansa. Espanja luopui saaren läntisestä kolmanneksesta vuonna 1697 ja Ranskan uusi siirtomaa nimettiin Saint-Domingueksi.

 

Saint-Dominguesta tuli yksi Karibian alueen rikkaimmista siirtomaista. Sen kahvin ja sokerin tuotantoon pohjannut menestys perustui pitkälti laajamittaiseen afrikkalaisten orjien hyväksikäyttöön ja ympäristön ylikuormittamiseen. Koloniaalisessa Saint-Dominguessa ylintä poliittista ja taloudellista valtaa pitivät noin 30 000 eurooppalaista. Karkeasti ottaen saman verran kuului vapaiden mustien ja mulattien, "gens de coleur", ryhmään. He olivat koloniaalisessa järjestyksessä toisen luokan kansalaisia. Suurin ja huonoimmassa asemassa oleva ryhmä olivat afrikkalaiset orjat, joita oli 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa noin puoli miljoonaa.

 

Ranskan vallankumouksen innoittamina gens de coleur ryhtyivät 1790 vaatimaan itselleen poliittisia oikeuksia. Ranskan kansankokouksen 1791 myöntämät oikeudet eivät kuitenkaan koskeneet orjia ja siitä johtuen maan pohjoisosissa puhkesi orjakapina. Vuosien taistelujen jälkeen orjavallankumous sai lopullisen voiton ranskalaisista joukoista 18. marraskuuta 1803. Maa julistautui itsenäiseksi 1. tammikuuta 1804, toisena Amerikan mantereen valtiona.

 

Lähes koko Haitin reilun 200-vuoden mittaista itsenäistä historiaa on leimannut poliittinen väkivalta. 1800-luvun ajan maan hallitsijat vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Vuonna 1915 Yhdysvallat miehitti Haitin, ja miehittäjän johdolla maahan asetettiin uusi perustuslaki. Yhdysvaltojen miehitys päättyi vuonna 1934. Yhdysvaltojen miehityksen aikana luodusta kansalliskaartista muodostui sittemmin maan kansallinen armeija, joka tulevina vuosina tuli olemaan osa väkivaltaista hallintokoneistoa.

 

Tohtori François Duvalier, "Papa Doc" nousi valtaan maan ensimmäisissä yleiseen äänioikeuteen perustuneissa vaaleissa vuonna 1957 mustan nationalistisen liikkeen tuella. Duvalier julistautui 1964 elinikäiseksi presidentiksi, ja hänen väkivaltainen hallintonsa tukeutui muun muassa salaisen poliisin apuun opposition kontrolloimisessa. Duvalierin kuoltua 1971 hänen poikansa, Jean-Claude Duvalier, "Baby Doc", otti vallan. Hänen korruptoitunut hallintonsa jatkui vuoteen 1986, jolloin katolisen kirkon tukema kansanliike sysäsi hänet vallasta.

 

Ensimmäisissä Duvalier-perheen diktatuurin jälkeisissä vaaleissa vuonna 1990 valittu presidentti, roomalaiskatolinen pappi Jean-Bertrand Aristide, syrjäytettiin kuitenkin väkivaltaisesti muutama kuukausi virkaanastumisensa jälkeen. Vuodesta 1991 vuoteen 1994 maata hallitsi sotilasjuntta, jonka aikana kymmenet tuhannet haitilaiset pakenivat maasta. Presidentti Aristiden syrjäyttäneen sotilasjuntan valtakausi päättyi vuonna 1994, jolloin toistuvien YK-välitysyritysten epäonnistuttua ja YK:n Haitille asettamien sanktioiden osoittauduttua hyödyttömiksi Yhdysvallat miehitti maan ja vaaleilla valittu presidentti Aristide palautettiin valtaan.

 

Vuoden 1996 vallanvaihdos oli ensimmäinen maan historiassa, jossa valta siirtyi perustuslaillisessa järjestyksessä vaaleilla valitulta presidentiltä seuraavalle. Uusi presidentti René Preval oli toiminut Aristiden pääministerinä ennen vuoden 1991 sotilasvallankaappausta. Prevalin  hallitus ajautui kuitenkin pian poliittiseen umpikujaan muun muassa vaalipetosepäilyjen vuoksi. Preval pyrki ratkaisemaan hallinnon ongelmia muun muassa erottamalla hallituksen ja jopa parlamentin edustajia ja miehittämällä nämä paikat Aristiden perustaman Lavalas Family -puolueen jäsenillä. Opposition ja hallituspuolueen välit kiristyivät entisestään toukokuun 2000 vaalien jälkeen, jolloin hallituksen asettama vaalineuvosto käytti virheellistä ääntenlaskutapaa, eikä tutkinut väitteitä vaalivilpeistä ja epäselvyyksistä vaaleissa. Tästä syystä kaikki merkittävät oppositiopuolueet boikotoivat saman vuoden marraskuun presidentin ja senaattorivaalia, jonka äänestysprosentti oli arviolta vain 5 prosenttia. Entinen presidentti Aristide julistettiin näiden kiisteltyjen presidentinvaalien voittajaksi.

 

Kansainvälisen yhteisön sovitteluyrityksistä huolimatta kuilu opposition ja hallituksen välillä kasvoi ja vuoden 2001 aikana poliittinen väkivalta lisääntyi molemmin puolin. Tammikuussa poliittista umpikujaa, lisääntynyttä väkivaltaa ja heikentynyttä ihmisoikeustilannetta varten ratkaisuja etsimään asetettu OAS:n Haitin erityisedustusto ei juurikaan onnistunut parantamaan turvallisuustilannetta. Väkivaltaiset asenteet syvenivät sekä presidentti Aristiden eroa vaatineen opposition että hallituksen tukemien jengien välillä erityisesti loppuvuodesta 2002 lähtien. Kun hallituksenvastaiset aseistetut joukot olivat helmikuussa 2004 edenneet jo lähes pääkaupunkiin, Aristide väistyi presidentin pallilta ja pakeni Etelä-Afrikkaan.

 

Vuodesta 2004 vuoteen 2006 maan kaoottisessa turvallisuustilanteessa valtaa piti muodollisesti väliaikainen hallinto. Myös YK:n vuonna 2004 asettamalla Haitin vakauttamiseen tähtäävällä erityisedustustolla oli merkittävä rooli Haitissa Aristiden väistyttyä. Vihdoin helmikuussa 2006 väliaikainen hallinto onnistui järjestämään rauhanomaisesti sujuneet presidentin ja parlamentin vaalit. Turvallisuustilanteen vakauttamiseen on vaikuttanut ennen kaikkea YK:n vakauttamisohjelman MINUSTAH:n aktiivinen toiminta pääkaupungin aseistettuja jengejä vastaan.

Hyvä tietää

Valuutta

1 Gourde (HTG) = 100 centimea

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö México

Päivitetty 10.6.2014

© Suomen suurlähetystö, Meksiko | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot