
| Kieli | Virallinen nimi | Käyttönimi |
| Suomi | Belize | Belize |
21.9.1981 (itsenäistynyt Iso-Britanniasta)
21. syyskuuta
Kesäisin: GMT -6
Talvisin: GMT -6
22 960 km²
313 000 (Lähde CEPAL 2010)
Suomeksi: Belmopan
Omalla kielellä: Belmopan
19. kesäkuuta 1997
25. syyskuuta 1981
Belize ei toistaiseksi ole akkreditoitunut Suomeen.
Valtiomuoto: Liittovaltio, edustuksellinen demokratia. Maa kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön
Perustuslaki: 21. syyskuuta 1981
Maa on jaettu kuuteen hallinnolliseen alueeseen:
Aikaisemmin maan pääkaupunki oli sen suurin kaupunki Belize City (65 000 asukasta), mutta hirmumyrskyvaaran vuoksi uudeksi pääkaupungiksi valittiin sisämaassa sijaitseva 18 000 asukkaan Belmopan.
Parlamentti on kaksikamarinen ja koostuu 31-jäsenisestä edustajainhuoneesta ja 12-jäsenisestä senaatista, jonka kenraalikuvernööri nimittää. Edustajainhuoneenvaalit järjestetään viiden vuoden välein. Vaalien voittajapuolueen eli edustajainhuoneen valtapuolueen johtaja nimitetään pääministeriksi. Nykyinen pääministeri Dean Barrow edustaa UDP-puoluetta. Seuraavat vaalit ovat vuonna 2013.
Vallassa oleva puolue: United Democratic Party (UDP)
Oppositio: People’s United Party (PUP)
Muita puolueita:
National Alliance for Belizean Rights (NABR)
National Reform Party (NRP)
People's National Party (PNP)
Vision Inspired by the People (VIP)
We the People Reform Movement (WTP)
UDP: 25
PUP: 6
Yhteensä: 31
Kenraalikuvernööri nimittää ministerit, jotka yhdessä pääministerin kanssa muodostavat ylintä päätäntävaltaa käyttävän kabinetin.
Poliittinen tilanne maassa on vakaa, sillä maan kaksi puoluetta, PUP ja UDP, toimivat pitkälti samojen päämäärien saavuttamiseksi. Lisäksi tiedotusvälineet voivat toimia maassa vapaan demokratian periaatteiden mukaisesti. Maa pyrkii kuitenkin vielä tehostamaan hallintoa sekä julkisen sektorin toimintaa ja lisäämään kansalaisten osallistumista päätöksentekoon. Lisäksi tavoitteena on paikallishallinnon kehittäminen.
Belize on useiden kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden Kansakuntien, OAS:n (Organization of American States) ja Caricomin (Caribbean Community) jäsen. Viime aikoina se on pyrkinyt lähentymään Keski-Amerikan valtioita liittymällä alueen integraatiojärjestöön (SICA) tasapainottaakseen jo perinteisesti hyviä suhteitaan Karibianmeren englanninkielisiin valtioihin.
Rahayksikkö: Belizen dollari (BZD)
Vaihtokurssi: 1 USD = 2 BZD (2010)
Inflaatio: 0,3 % (2009)
BKT: 2 485 miljardia dollaria (2009)
BKT:n kasvu: -1,5 % (2009)
BKT per capita (ppp) 8100 dollaria (2009)
BKT:n koostumus: 29 % maanviljelys, teollisuus 16,9 % ja palvelut 54,1 % (2009)
Vaihtotase: -80 miljoonaa dollaria (2009)
Julkinen velka: 90 % maan BKT:sta
Tärkeimmät taloudenalat:
Päävientituotteet:
Päätuontituotteet:
Maan valuutta on Belizen dollari, joka on sidottu Yhdysvaltain dollariin suhteessa 1 USD = 2 BZD. Maan talous perustuu lähinnä pienyritystoimintaan. Väestöstä 38 prosenttia saa elantonsa maataloudesta, 32 prosenttia teollisuudesta, ja 30 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Tärkeimmät elinkeinot maatalouden lisäksi ovat matkailu ja rakennusteollisuus.
Maataloudessa suurin sato saadaan sokeriruo’osta, mutta merkittävin työllistäjä on kuitenkin banaanintuotanto. Lisäksi viljellään sitrushedelmiä. Belizen talouden ongelmia ovat yksipuolisuus, pieni koko, ammattitaitoisen työvoiman puute sekä alttius heilahteluille, joita aiheuttavat esimerkiksi luonnonkatastrofit. Maan talouden vuosittainen kasvu laski 1990-luvun aikana 9 prosentista 3 prosenttiin. Laskun syynä oli paitsi maataloustuotteiden alhaiset tuottajahinnat, myös brittijoukkojen poistuminen maasta ja turismin kasvun hidastuminen. Julkisen sektorin velkaantumista on jouduttu paikkaamaan lainarahalla, erityisesti vuonna 2000 tuhoja aiheuttaneen hirmumyrsky Keithin seurauksena. Vuonna 2006 tehty öljylöytö sai BKT:n nousuun, mutta talouskriisin seurauksena kasvu vuonna 2008 oli enää 2,1 prosenttia ja vuonna 2009 -1,5 prosenttia.
Vienti: 395 miljoonaa dollaria (2009)
Tuonti: 616 miljoonaa dollaria (2009)
Vientimaat:
Tuontimaat:
Vuonna 2009 Belizen viennin kokonaisarvo oli 395 miljoonaa USD ja se koostui lähinnä maataloustuotteista, kalatuotannosta, puutavarasta sekä vaatteista. Koneista, polttoaineista ja kemikaaleista koostuvan tuonnin kokonaisarvo oli 616 miljoonaa USD. Belizen tärkein kauppakumppani on Yhdysvallat, jonka osuus sekä viennistä että tuonnista vuonna 2008 oli vajaat 40 prosenttia. Lisäksi Iso-Britannia on tärkeä vientikumppani, kun taas Meksiko vastaa reilusta kymmenesosasta maan tuonnista.
Lähde: CIA World Fact Book
Väkiluku: 313 000 (2010)
Väestönkasvu: 2,1 prosenttia
Väestöjakauma:
mestitsit | 48,7 % |
kreolit | 24,9 % |
maya-intiaanit | 10,6 % |
garifunat | 6,1 % |
muut | 9,7 % |
Virallinen kieli: Englanti
Uskonnot: 49,6 prosenttia roomalaiskatolisia, 27 prosenttia protestantteja
Keskimääräinen elinajanodote: 68,2 vuotta
Lukutaito: 76,9 prosenttia
Työttömyys: 8,1 prosenttia (2008)
Köyhyys: Väestöstä noin 30 prosenttia elää köyhyydessä
Suurin osa belizeläisistä kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon (49,6 prosenttia), mutta myös protestanttien osuus on merkittävä (27 prosenttia).
Belize on ainoa Latinalaisen Amerikan maa, jonka virallinen kieli on englanti. Äidinkielenään englantia puhuu vain 3,9 prosenttia väestöstä mutta yli puolet belizeläisistä osaa sitä toisena kielenään. Espanjaa puhuu äidinkielenään 46 prosenttia väestöstä ja englantiin pohjautuvaa kreolia 32,9 prosenttia. Maassa puhutaan lisäksi alkuperäiskansojen kieliä (mayakielet 8,9 prosenttia, garifuna 3,4 prosenttia) ja saksaa 3,3 prosenttia.
Alun perin Belizen alueella asui maya-kansoja, kunnes britit aloittivat metsätyömaiden perustamisen alueelle 1600-luvulla. Britit toivat siirtokuntaansa myös orjia Afrikasta 1700-luvun aikana. Vuonna 1859 Britannia ja Guatemala solmivat sopimuksen, jossa määriteltiin Belizen siirtokunnan rajat. Molemmat osapuolet noudattivat sopimusta lähes vuosisadan ajan, kunnes 1940-luvulla Guatemala alkoi vaatia Belizen liittämistä alueeseensa. Belizeläiset vuorostaan heräsivät vaatimaan itsenäisyyttä Britannialta 1950-luvulta lähtien, sillä kansallistunne maassa oli ollut voimakas jo 1900-luvun alusta. Britannia myönsi Belizelle itsehallinnon vuonna 1964, ja YK tunnusti Belizen kansan itsemääräämisoikeuden vuonna 1975, mutta varsinaista itsenäisyysjulistusta viivästyttivät Guatemalan aluevaatimukset, joiden osasyynä olivat maata hallinneet sotilashallitukset. Belize, jonka nimi vuoteen 1973 asti oli Brittiläinen Honduras, itsenäistyi 21. syyskuuta 1981.
Vuonna 1985 Guatemalassa tuli valtaan siviilihallitus, joka tunnusti Belizen vuonna 1991. Rajakiistaa ei kuitenkaan OAS:n välitystoimista huolimatta ole ratkaistu. Maiden rajalla toimii OAS:n tarkkailijamissio ja tilanne on rauhallinen.