Vaikka kaksi kolmasosaa telttaleireillä eläneistä on kotiutettu ja koleraepidemia saatu hallintaan, humanitaariset tarpeet Haitissa eivät ole päättyneet. Lähes puoli miljoonaa kotinsa maanjäristyksessä menettänyttä elää yhä leireillä. Koleraan sairastuneiden määrän pelätään kääntyvän uuteen nousuun sadekauden alettua. Lisäksi maassa valmistaudutaan seuraavaan hurrikaanikauteen.
Vuoden 2010 maanjäristys ajoi yli kaksi miljoonaa ihmistä kodeistaan, 217 000 ihmistä kuoli ja yli 300 000 haavoittui. Kahdessa vuodessa telttaleireillä elävien maan sisäisten pakolaisten määrä on laskenut 67 prosentilla vajaaseen puoleen miljoonaan. Paljon on saatu aikaan, vaikka jälleenrakennus on edennyt hitaasti muun muassa maanomistuskysymyksien vuoksi.
Monet leireiltä muuttaneista ovat kuitenkin edelleen riippuvaisia avusta esimerkiksi puhtaan juomaveden osalta. Leireillä asuvien tilannetta vaikeuttavat häätöuhat, humanitaarisen avun rahoituksen vähentyminen sekä leireillä lisääntyvä seksuaalinen väkivalta. Lisäksi humanitaarista apua tarvitsevat leirien ympäröivät yhteisöt.
Koleraepidemia puhkesi Haitilla loppuvuonna 2010. Avunantajien suurella panostuksella epidemia saatiin hallintaan. Sairastuneiden määrän pelätään nousevan jälleen huhtikuussa alkaneella sadekaudella. Puhtaan juomaveden ja sanitaation tilanne Haitissa on heikko. 58 prosentilla haitilaisista on käytettävissään puhdasta juomavettä ja 19 prosentilla riittävä sanitaatio.
WHO:n Haitin maatoimisto kertoi UM:n maassa maaliskuussa vierailleelle delegaatiolle Haitin julkisen terveydenhuollon olevan vahvasti riippuvainen ulkopuolisesta avusta. Vaikka kapasiteetti riittää tämän hetkisen sairaustason hoitoon, se ei riitä epidemiapiikkiin.
Haiti on altis luonnononnettomuuksille. Viime vuonna hurrikaanit väistivät maan, mutta saman ei uskota toistuvan vuonna 2012. Hallitus ja avustusjärjestöt panostavatkin Haitin katastrofivalmiuden kehittämiseen. EU on toiminut aktiivisesti maassa katastrofiriskien ennaltaehkäisyn alalla. Suomi tukee katastrofivalmiuden kehittämistä Haitissa kehitysyhteistyövaroista.
UM:n delegaatio tutustui tarkastusmatkallaan maaliskuussa Kirkon ulkomaanavun maanjäristys- ja hurrikaanikestäviin kouluihin (ks. Haiti tähtää ilmaiseen peruskoulutukseen) sekä vieraili kahden kilometrin korkeudessa metsänistutushankkeessa.
Kirkon ulkomaanavun yhteistyössä Fondation Seguinin kanssa toteuttamassa hankkeessa istutetaan puita ja pengerretään rinteitä muun muassa estämään tuhoisia maanvyörymiä. Hakkuiden vuoksi Haitin maa-alasta enää vain 2 prosenttia on metsien peitossa. UM:n tarkastusmatkankin aikana Haitin pääkaupungissa Port-au-Princessä tapahtui kuolonuhreja vaatinut maanvyörymä.
Haitissa on siirrytty akuuteimmasta hätäapuvaiheesta jälleenrakennukseen ja pitkäaikaiseen kehitysyhteistyöhön. Vaikka humanitaariset tarpeet eivät ole päättyneet, humanitaarisen avun rahoittajien mielenkiinto maata kohtaan on vähentynyt merkittävästi. YK:n hätäapuvetoomus Haitiin oli huhtikuussa alle 12 prosenttia rahoitettu. Hätäapuvaiheen päätyttyä monet humanitaariset järjestöt ovat poistuneet maasta. Kehitysyhteistyöhankkeet ovat puolestaan käynnistyneet hitaasti.
UNICEF:n Haitin maatoimistossa pelätään humanitaarisen avun rahoituksen vähenemisen vaikuttavan koleratilanteeseen. Rahoituksen puutteen vuoksi osa avustusjärjestöistä on joutunut karsimaan vesi- ja sanitaatiohankkeitaan.
Suomi on myöntänyt Haitille humanitaarista apua vuosina 2010–2012 yhteensä 9,7 miljoonaa euroa. Apua on myönnetty niin YK-järjestöjen, suomalaisten kansalaisjärjestöjen kuin Punaisen Ristin liikkeen kautta. Vuoden 2012 alussa Suomi myönsi humanitaarista apua Haitiin miljoona euroa.
Hanna Ojanperä
Kirjoittaja on ulkoasiainsihteeri humanitaarisen avun yksikössä.
Päivitetty 14.5.2012
