Suomen ulkoministeriö ja suurlähetystöt ulkomailla tekevät työtä ihmisoikeuksien puolesta. Täällä Meksikossa meillä on käytössämme paikallisen yhteistyön määrärahat, joilla tätä työtä voidaan tehdä. Meksikossa toimii myös ihmisoikeuksien työryhmiä, joihin Suomi osallistuu. Yhdessä samanmielisten maiden kanssa Suomen edustajat tapaavat ihmisoikeuspuolustajia eri puolilla Meksikoa. EU:n ja Meksikon välillä järjestetään säännöllisesti ihmisoikeusdialogeja. Tänä syksynä järjestetty dialogi oli erityisen onnistunut. EU:n uuden ihmisoikeuksien erityisedustajan Stavros Lambrinidiksen ote tehtäväänsä on selkeä ja rakentava. Meksikolaiset arvostivat mahdollisuutta tuoda esiin omat huolenaiheensa.
Marraskuun viimeisenä päivänä osallistuin Norjan suurlähettilään Arne Aasheimin järjestämälle aamiaiselle, jonka päävieras oli tunnettu ihmisoikeuspuolustaja Isä Solalinde, Padre Solalinde. Samana päivänä Isä Solalinde sai Meksikon kansallisen ihmisoikeuspalkinnon työstään siirtolaisten oikeuksien hyväksi.
Siirtolaiset ovat Isä Solalinden mukaan haavoittuvista haavoittuvimmat. Kun ihminen on jättänyt taakseen kaiken ja on matkalla kohti tuntematonta, hänen oikeuksiaan on helppo loukata. Meksikossa nämä ongelmat kärjistyvät, sillä maa on sekä siirtolaisten lähtö-, kohde- että läpikulkumaa. Yhdysvaltoihin muuttavien meksikolaisten lisäksi Yhdysvalloista liikkuu karkotettuja siirtolaisia takaisin Meksikoon. Monet pakolla tänne palaavat ovat asuneet Yhdysvalloissa kymmeniä vuosia eivätkä välttämättä osaa enää kunnolla espanjaa. Usein heillä ei ole enää siteitä vanhaan kotipaikkaansa. Yhä enemmän on myös Keski-Amerikan maista tulevia siirtolaisia, jotka pyrkivät Yhdysvaltoihin. Useimmat tulevat junan katolla, jolloin he ovat alttiita onnettomuuksille. Moni putoaa junan katolta ja jää villieläinten, kuivuuden tai ihmiskojoottien armoille. Junan alle itsensä vyöttäneet menettävät kätensä tai jalkansa, kun juna yhtäkkiä pysähtyy tai kun ote kirpoaa. Suurin uhka siirtolaisille ovat rikolliset kanssaihmiset, jotka eivät epäröi käyttää hyväkseen toisten hädänalaista asemaa. Ihmiskauppa, raiskaukset, pahoinpitely, varkaudet ja uhkaukset ovat siirtolaisten arkipäivää Meksikossa niin kuin muuallakin päin maailmaa.
Enää ei ole rikos olla paperiton siirtolainen Meksikossa. Uusi edistyksellinen siirtolaisuuslaki astui voimaan vuonna 2011. Se takaa siirtolaisille kansalaisoikeudet mukaan lukien oikeuden perusopetukseen ja terveydenhuoltoon. Siinä on määrätty kovat rangaistukset ihmiskauppaa harjoittaville tahoille ja vaaditaan koulutusta siirtolaisuusviranomaisille. Ongelmana on kuitenkin lain hidas toimeenpano. Resursseja ei ole riittävästi ja toimivat säädökset puuttuvat.
Presbyteerinen pappi, Isä Solalinde perusti turvakodinSisaruksemme tien päällä (Hermanos en el Camino) Ixtepecin kylään Oaxacan osavaltioon 27.2.2007. Yhdessä vapaaehtoisten auttajien kanssa hän ruokkii, majoittaa ja hoitaa siirtolaisia ja antaa heille psykologista ja oikeudellista neuvontaa. Tämän lisäksi hän pyrkii siirtolaisuusongelmien pysyvämpään ratkaisuun antamalla ilmi viranomaisten väärinkäytöksiä ja rankaisemattomuutta.
Enemmän aiheesta: Junan katolla parempaan elämään – siirtolaisuus Meksikossa, Meksikosta ja Meksikoon
Anne Lammila, 18.12.2012
Kommentit (0)
Meksiko on suuri maa, pinta-alaltaan lähes 2 miljoonaa neliökilometriä eli lähes kuusi kertaa suurempi kuin Suomi. Väkeä maassa asuu yli 112 miljoonaa. Suurlähetystö tekee parhaansa hoitaakseen koko maata, mutta emme kyllä pärjäisi työssämme ilman reippaita apulaisiamme – kunniakonsuleita. Kunniakonsulit edustavat Suomea
Meksikon osavaltioissa, auttavat suomalaisyrityksiä kontaktien hankinnassa, hoitavat konsulitapauksia, palvelevat Suomesta kiinnostuneita meksikolaisia ja ovat myös paikallisten suomalaisten tukena. Meillä on myös kunniakonsulit jalkamaissamme Kuubassa, Haitissa ja Belizessä. Myös Karibialla tukeudumme kunniakonsuleihin, kun apua tarvitaan. Suomen poliittisia ja kaupallisia suhteita Karibian maihin hoitaa hyvä kollegani Mikko Pyhälä, Karibian kiertävä suurlähettiläs.
Olen ollut suurlähettiläänä nyt jo vuoden ja tavannut useita konsuleita kentällä mutta moni oli vielä tapaamatta. Lokakuun alussa pidimmekin kunniakonsulikokouksen, jonka yhteyteen sovimme myös tapaamisia suomalaisten Meksikoon asettautuneiden yritysten kanssa. Meksikon kahdeksasta kunniakonsulaatista viisi pääsi paikalle: Monterreyn Gabriel Zambrano, Tijuanan Luis Carlos Astiazarán ja Acapulcon Eduardo Christlieb Romero sekä ehdokkaamme Veracruziin, Guadalajaraan ja Havannaan.
Kunniakonsulipäivillä käytiin läpi Wienin diplomaattisopimuksen kunniakonsuleille takaamia oikeuksia ja velvollisuuksia. Useimmat kunniakonsulimme ovat aktiivisia ja tunnettuja liike-elämän tai kulttuurialan toimijoita. Heille on hyödyllistä edustaa Suomea, jonka maine maailmalla on hyvä. Suomi sijoittuu kärkisijoille kilpailukyvyssä, yhteiskuntarauhassa, onnellisuudessa, innovaatioissa, koulutuksessa, lapsikuolleisuuden vähäisyydessä, tasa-arvoisuudessa, lehdistönvapaudessa ja on viimeisin epäonnistuneiden maiden listalla sekä maa, jossa on vähän korruptiota. Suomen ominaislaatua kunniakonsuleillemme esitteli myös neljästi Suomessa vieraillut ja sen pauloihin jäänyt musiikki- ja filmiasiantuntija Juan Arturo Brennan.
Maapalloistuvassa maailmassa kunniakonsuleilla riittää myös velvollisuuksia. Monikansalliset avioliitot lisääntyvät ja niihin liittyvät byrokratiat vaihtelevat eri maissa. Moni matkustaa ja joutuu pulaan, jotkut suomalaiset myös vankilaan. On siis hyvä, että apuna on paikalliset olot tunteva ja paikallista kieltä hallitseva Suomen edustaja.
Toivotimme kunniakonsulimme mukaan Suomi-tiimiimme eli ”Equipo Finlandiaan”. Tiimimme päätavoite on kaupallistaloudellisen yhteistyön lisääminen Suomen ja Meksikon välillä. Haluamme tukea suomalaisten yritysten menestymistä Meksikossa sekä niiden kilpailukyvyn parantamispyrkimyksiä. Meksikosta käsin yrityksille avautuvat markkinat Yhdysvaltoihin ja Kanadaan samoin kuin Latinalaiseen Amerikkaan. Pyrimme myös vauhdittamaan innovaatioiden, osaamisen ja investointien siirtymistä Suomeen.
Kaksi tiivistä päivää alustuksineen, keskusteluineen ja ruokailuineen lujittivat joukkueemme yhteishenkeä. Yhdessä olemme enemmän!
Anne Lammila - Suomen suurlähettiläs Meksikossa, Kuubassa, Haitissa ja Belizessä , 12.10.2012
Kommentit (0)
Méxicon syysmyrskyt vetävät vertoja Suomen kesäsäälle. Tänä kesänä ei tarvinnut manata helteitä eikä paeta aurinkoa. Liekö ilmastonmuutosta vai mitä, mutta sadetta ja ukkosta riitti näytelmäksi asti. Ihan kotoisaakin oli, kun sai olla sisällä ja katsoa olympiakisoja - tosin Suomen kansa ei ollut kovin tyytyväinen urheilijoittemme saavutuksiin. Näin Meksikon näkökulmasta oli kyllä todella upeaa, että maan jalkapallojoukkue voitti olympiakultaa ja vielä jalkapallomahti Brasilian nenän alta. Viva México!
Loman ohella Suomen kesääni mahtui paljon muuta. Osallistuin vuosittaiseen Suomen suurlähettiläiden kokoukseen. Paikalla oli koko maan johto presidentti SauliNiinistöstä lähtien. Viesti oli sama kaikilla poliittisilla päättäjillä: Suomi pärjää vielä, mutta vyötä on kiristettävä aika lailla, jotta voita riittää leivän päälle tulevinakin vuosina. Ulkoasiainministeriötä kuten muutakin valtionhallintoa supistetaan kovalla kädellä. Jos ei ihmeitä tapahdu, Suomen täytyy sulkea 15 ulkomaanedustustoa. Nythän on sulkemispäätökset jo tehty Caracasin, Islamabadin, Manilan, Hampurin ja Las Palmasin osalta. Méxicon suurlähetystöämme ei uhkaa sulkeminen, hoidammehan kansalaispalveluja jo peräti 14 maassa, Meksikon lisäksi Belizessä, Kuubassa, Haitissa ja 10 muussa Karibian maassa. Sen sijaan meillä on paineita määrärahamme suhteen, mikä merkitsee säästämistä matkakuluissa ja muussakin.
Suurlähettiläspäivistä on muodostunut hieno tapahtuma, joka herättää huomiota jo valtakunnan mediassakin. Tähän on vaikuttanut se, että valtakunnan johto osallistuu siihen ja myös ulkomaiset puhujavieraat. Tänä vuonna Venäjän ulkoministeri SergeiLavrov oli paikalla, samoin kansainvälisen ydinenergiajärjestön pääjohtaja Yukija Amano. formin.finland.fi/public/default.aspx
Yhdessä mainioiden Finpron kollegojeni, NinaJaakkola, HeidiVirran ja KirsiVienolan kanssa teimme myös Suomen kiertueen kaikkiaan kuudessa kaupungissa. Esittelimme Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Turussa, Joensuussa ja Kuopiossa Meksikon tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Tästä on erillinen juttu suurlähetystön kotisivuilla www.finlandia.org.mx/public/default.aspx. Itselleni jäi sellainen olo, että isänmaan asialla oltiin ihan konkreettisesti. Kaikki mitä voidaan tehdä sen eteen, että suomalaiset yritykset saavat uusia markkinoita, on kotiin päin. Kesän mittaan lehdet olivat täynnä uutisia työpaikkoja vähentävistä suomalaisyrityksistä ja joutuipa moni yritys lopettamaan täysin toimintansa.
Tapasin myös Suomessa vierailevia meksikolaisia, Tijuanan kunniakonsulimme LuisCarlosAstiazaránin ja musiikkivaikuttaja JuanArturoBrennanin. Suurlähetystön tavoitteena on saada korkean tason vierailuja tänne, ja samoin tietenkin Meksikosta Suomeen. Maittemme välit ovat erinomaiset, mutta vierailuvaihto on ollut vähäistä viime vuosina. Viimeisin vierailu on vuodelta 2008, jolloin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri PaavoVäyrynen kävi Meksikossa. Presidentti Ahtisaari kävi virallisella vierailulla vuonna 1999.
Tämän syksyn ohjelmassa on suhteiden luomista Meksikon uuteen hallintoon. Uskomme, että Suomella on tarjottavana hyviä kokemuksia erityisesti koulutuksesta, innovaatioista, hyvästä hallinnosta (korruption vähentämisestä) ja uusien teknologioiden hyödyntämisestä. Teemme myös parhaamme, jotta Suomi pääsisi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostoon 18.10. pidettävissä vaaleissa. Jos näin käy, saammekin lisätyötä itsellemme. Turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomi saa/joutuu ottamaan kantaa kaikkiin mahdollisiin maailmanpolitiikan kiistakysymyksiin, ja sitä varten tarvitaan taustatietoa kaikilta Suomen edustustoilta.
Toivotan kaikille hyvää ja kaunista syksyä!
Anne Lammila - Suomen suurlähettiläs Meksikossa, Kuubassa, Haitissa ja Belizessä, 4.10.2012
Kommentit (0)
Maailman katseet kohdistuivat Meksikoon tällä viikolla. Sunnuntaina 17.6. järjestettiin vähemmän huomiota herättänyt EU:n ja Meksikon vuotuinen huippukokous ja maanantaista tiistaihin maailman mahtivaltioiden G20-huippukokous. Tyynellämerellä riehunut Carlotta-pyörremyrsky ei häirinnyt Los Cabosin idylliin kerääntyneitä johtajia. Meksikon johdolla he keskustelivat maailmantalouden polttavimmista kysymyksistä, Euroopan talouskriisistä ja sen ratkaisusta sekä valmistautumisesta Rio+20 -ympäristökonferenssiin.
Suomi ei ole G20:n jäsen eikä siitä ihan kohta tulekaan ellei sitten kävisi niin, että pohjoismaat hyväksyttäisiin yhtenä blokkina mukaan. Yhdessä olisimme hyvinkin painava talousmahti, jonka sanaa kyllä kannattaisi kuunnella. Me kaikki Meksikossa läsnä olevat pohjoismaat, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja samoin kuin Sveitsi, Costa Rica ja Uusi-Seelanti olimme sen sijaan vahvasti mukana vaikuttamassa siihen, että G20-johtajat julkilausumassaan sitoutuivat tutkimaan mahdollisuuksia fossiilisten polttoaineiden valtiontukien lopettamiseksi. Onko hölmömpää kuin se, että samalla kun yritetään päästä eroon hiilidioksidipäästöistä, eräät valtiot tukevat öljyn ja kaasun käyttöä?! Uuden-Seelannin suurlähettilään Christine Boglen johdolla me tukiuudistuksen "ystävämaat" kävimme puhumassa järkeä Meksikon valtiovarainministerille sekä polttoainetukia hoitaville virkamiehille. Viestimme meni perille!
Meksiko oli se maa, joka Kööpenhaminan epäonnistuneen ilmastokonferenssin jälkeen sai keskustelut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisesta taas raiteilleen. Kööpenhaminan seurantakokous, Cancunissa joulukuussa 2010 järjestetty COP-16, oli menestys, ja niin näyttää olleen Los Cabosinkin kokous. Vaikka meksikolaisilla on tapana jättää moni asia viime tippaan, kokousten järjestelijöinä ja eripuraisten neuvottelijoiden yhteen saattajina he ovat sinnikkäitä ja taitavia.
Vuonna 2000 solmittiin globaalisopimus EU:n ja Meksikon välillä. Osana sitä sovittiin vapaasta kaupasta. Strategiseen kumppanuuteen siirryttiin vuonna 2010. Nyt Los Cabosissa voitiin todistaa, että järjestelyt ovat olleet molemmille osapuolille hyödyllisiä. EU:n ja Meksikon välinen kauppa on noussut 57 miljardiin (2011) ja EU:sta on tullut toiseksi suurin investoija Meksikossa heti Yhdysvaltain jälkeen.
EU:n ulkosuhdehallinnon pääsihteeri Pierre Vimont tuli suoraan Los Cabosista ja raportoi tuoreeltaan huippukokouksen saavutuksista meille EU-suurlähettiläille. Tämän pohjalta lähetin sitten oman raporttini Suomeen.
Jännittävää oli täällä suurlähetystössäkin seurata, miten asiat etenivät Rion kestävän kehityksen konferenssissa. Täällä samoin kuin kaikkialla maailmassa Suomen suurlähetystöt ovat raportoineet isäntämaan kannoista jo parin vuoden ajan antaen näin arvokasta taustatietoa Suomen poliittisille päättäjille, jotta he osaisivat tehdä Suomen ja maapallon kannalta oikeaa politiikkaa. Meksiko on aktiivinen vaikuttaja ympäristöpolitiikassa, ja Riossakin sillä oli omia ehdotuksia puolustettavanaan. Suomen kannalta oli hienoa, että meidän kannaltamme tärkeät asiat kuten merten suojelu ja oikeus puhtaan veden saantiin ja viemäröintiin ja vihreän talouden käsitteen hyväksyminen päätyivät loppuasiakirjaan. Ehkä tärkeintä oli, että maailman johtajat hyväksyivät kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja päättivät ruveta valmistelemaan kestävän kehityksen tavoitteita. – Maapallolla on ehkä vielä toivoa tai sitten ei. Silmät aukaisevaa luettavaa löytyy the Nature-lehden viimeisestä numerosta:Nature - Approaching a state shift in Earth’s biosphere
Oikein hienoa keskikesän juhlaa kaikille!
Anne Lammila - Suomen suurlähettiläs Meksikossa, Kuubassa, Haitissa ja Belizessä , 22.6.2012
Kommentit (1)
